Opinto-opas

Tavoitteet

Opiskelija tuntee digitaalitekniikan peruskäsitteet, sovellukset ja rakenteet sekä ymmärtää digitaalitekniikan suunnitteluperusteet ja energiatekniset vaatimukset. Opiskelija tietää takaisinkytketyn säätöpiirin rakenteen ja osaa valita oikean tyyppisen säätimen sovellusympäristöön ja virittää sen. Hän tuntee eri logiikka järjestelmien ohjelmoinnin perusteet ja osaa laatia ohjelmia

Sisältö

Digitaalitekniikan sovellukset, peruskäsitteet ja toiminnot
Takaisinkytketty säätöpiiri ja prosessidynamiikka
AD/DA - muuntimet, digitaalinen signaalinkäsittely
Järjestelmän mallin muodostaminen ja siirtofunktio
Digitaaliset perussäätöalgoritmit ja säätöpiirin virittäminen
Logiikat ja ohjelmoinnin perusteet

Oppimateriaalit

Valmiit luento- ja verkko - opetus materiaalit Moodlessa
Tallenteet luennoista Moodlessa


Alan kirjallisuutta

Opetusmenetelmät

Opetusmenetelmät
Lähi- ja verkko-opetuksena
- suoritustapa harjoitus-, projektityöt ja tentti
- mahdollisuus suorittaa projektityöllä koko opintojakso


Tenttiin valmentautuminen ennakkotehtävien avulla
Tentissä (ZOOM ssa) on 5 kysymystä, jokaisesta saa 6 pistettä => yhteensä 30 pistettä !
- projektityöllä saa 2 x 6 pistettä , joka on opintojakson läpäisyraja / suoritusraja
=> projektitöillä saa arvosanaksi ykkösen numero (1) tai S - merkinnän


Sisältöä:
Digitaalitekniikan sovellukset, peruskäsitteet ja toiminnot
Takaisinkytketty säätöpiiri ja prosessidynamiikka
AD/DA - muuntimet, digitaalinen signaalinkäsittely

Järjestelmän mallin muodostaminen ja siirtofunktio
Digitaaliset perussäätöalgoritmit ja säätöpiirin virittäminen
Logiikat ja ohjelmoinnin perusteet

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Vierailu yrityksissä !

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Luennot luokassa tai opiskelu tallenteiden kautta / Zoom tai Teams
Voi suorittaa projektityöllä

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Monimuoto opiskelijat:

135 tuntia / 5 op, tällöin luennot 16 tuntia ja loput omaa työtä 119 tuntia monimuoto opiskelussa !

(1op = 27 tuntia opiskelijan työtä)

***************************************************************************************

Päiväopiskelijat:

( 135 tuntia / 5 op, luennnot 56, loput omaa työtä 79 h ) päiväopiskelussa

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää kemiallisen reaktion lainalaisuudet ja merkityksen aineiden muuttumisesta toisiksi aineiksi.
Opiskelija hallitsee välttävästi aineen määrään liittyvät käsitteet sekä teoreettisesti että laskennallisesti.
Opiskelija osaa tyydyttävällä tasolla hapetus- ja pelkistysreaktioita sekä happo- ja emäsreaktioita.
Opiskelija ymmärtää hiilen erilaisten orgaanisten yhdisteiden muodostumisperiaatteet.
Opiskelija osaa nimetä ja muodostaa helppoja orgaanisia yhdisteitä.
Opiskelija ymmärtää eri orgaanisten yhdisteiden välisiä perusreaktioita.
Opiskelija hallitsee tyydyttävällä tasolla savukaasujen päästölaskennan.
Opiskelija osaa tehdä kiinteille polttoaineille polttoaineanalyysin, joka sisältää kosteusanalyysin, lämpöarvojen sekä tuhkapitoisuuden määritykset.
Opiskelija ymmärtää polttoaineiden palamisen kemialliset lainalaisuudet ja osaa määrittää poltossa tarvittavan ilman määrän sekä palamisessa syntyvien savukaasujen määrän ja koostumuksen.

Sisältö

Kemiallinen reaktioyhtälö
Aineen määrään liittyvät käsitteet
Hapetus- ja pelkistysreaktiot sekä sähkökemiaa
Happo- ja emäs tasapaino
Puskuriliuokset
Suolaliuokset ja liukoisuus tasapaino
Hiilivedyt, alkoholit, karboksyylihapot, aldehydit ja ketonit, rasvat, hiilihydraatit ja valkuaisaineet
Savukaasujen haitta-aineet
Palamisen teoria

Oppimateriaalit

Moodlen oppimisalustalla jaettavat materiaalit, harjoitustehtävät sekä koetehtävät.
Eija Alakangas, Markus Hurskainen, Jaana Laatikainen-Luntama, Jaana Korhonen: Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia VTT
Markku Huhtinen, Arto Kettunen, Pasi Nurminen, Heikki Pakkanen: Höyrykattilatekniikka Edita

Opetusmenetelmät

Osaamistavoitteet

Opiskelija ymmärtää kemiallisen reaktion lainalaisuudet ja merkityksen aineiden muuttumisesta toisiksi aineiksi.
Opiskelija hallitsee välttävästi aineen määrään liittyvät käsitteet sekä teoreettisesti että laskennallisesti.
Opiskelija osaa tyydyttävällä tasolla hapetus- ja pelkistysreaktioita sekä happo- ja emäsreaktioita.
Opiskelija ymmärtää hiilen erilaisten orgaanisten yhdisteiden muodostumisperiaatteet.
Opiskelija osaa nimetä ja muodostaa helppoja orgaanisia yhdisteitä.
Opiskelija ymmärtää eri orgaanisten yhdisteiden välisiä perusreaktioita.
Opiskelija hallitsee tyydyttävällä tasolla savukaasujen päästölaskennan.
Opiskelija osaa tehdä kiinteille polttoaineille polttoaineanalyysin, joka sisältää kosteusanalyysin, lämpöarvojen sekä tuhkapitoisuuden määritykset.
Opiskelija ymmärtää polttoaineiden palamisen kemialliset lainalaisuudet ja osaa määrittää poltossa tarvittavan ilman määrän sekä palamisessa syntyvien savukaasujen määrän ja koostumuksen.

Keskeiset sisällöt

Kemiallinen reaktioyhtälö
Aineen määrään liittyvät käsitteet
Hapetus- ja pelkistysreaktiot sekä sähkökemiaa
Happo- ja emäs tasapaino
Puskuriliuokset
Suolaliuokset ja liukoisuus tasapaino
Hiilivedyt, alkoholit, karboksyylihapot, aldehydit ja ketonit, rasvat, hiilihydraatit ja valkuaisaineet
Savukaasujen haitta-aineet
Palamisen teoria

Muuta huomioitavaa

Opiskelija suorittaa opintojakson teoreettisen osuuden tekemällä Moodlessa olevalla opintojaksolla harjoitustehtäviä sekä koetehtäviä.
Opiskelijat tekevät opintojakson aikana standardien mukaiset analyysit kiinteälle polttoaineelle (kosteusanalyysi, lämpöarvojen sekä tuhkapitoisuuden määritykset).
Opiskelijat mittaavat savukaasuanalysaattorilla vuorokauden ajan laboratorion huoneilman haittakaasujen pitoisuudet. Tulosten avulla opetellaan savukaasujen päästölaskennan perusteet.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opintojakson teoreettisen osuuden voi opiskelija suorittaa luokkahuoneessa tehtävillä välikokeilla tai loppukokeella.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakson kuormittavuus on 5 op x 26 2/3 h/op = 133 h. Opiskelijan omaksi osuudeksi jää 133 h - 56 h = 77 h. Tänä aikana opiskelija voi tehdä opintojakson Moodlen oppimisalustalle laadittuja sekä harjoitustehtäviä että koetehtäviä. Tehtävien tekemisen myötä opiskelija hankkii itselleen arvosanan opintojaksolta.

Lisätietoja opiskelijoille

Yleisiä ohjeita ja neuvoja

Opintojakson voi ja saa tehdä omatoimisesti verkko-opiskeluna.
Luentopakkoa ei ole.
Opintojakso sisältää sekä harjoitus -että koetehtäviä, joita oikein tekemällä saa hankittua mieleisen arvosanan opintojaksosta.
Harjoitustehtävien painokerroin koko opintojakson arviointia ajatellen on 30 %.
Koetehtävien painokerroin koko opintojakson arviointia ajatellen on 70 %.

Arviointi on seuraava;
45 % = 1
55 % = 2
65 % = 3
75 % = 4
85 % = 5

Muista edistymisen seurannan ja arviointikirjan erot.

Arviointikirjasta löydät ajantasaisen arvioinnin.

Edistymisen seurannasta löydät sen, mitä kaikkea olet käynyt läpi koko kurssin materiaaleista.

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää kemiallisen reaktion lainalaisuudet ja merkityksen aineiden muuttumisesta toisiksi aineiksi.
Opiskelija hallitsee välttävästi aineen määrään liittyvät käsitteet sekä teoreettisesti että laskennallisesti.
Opiskelija osaa tyydyttävällä tasolla hapetus- ja pelkistysreaktioita sekä happo- ja emäsreaktioita.
Opiskelija ymmärtää hiilen erilaisten orgaanisten yhdisteiden muodostumisperiaatteet.
Opiskelija osaa nimetä ja muodostaa helppoja orgaanisia yhdisteitä.
Opiskelija ymmärtää eri orgaanisten yhdisteiden välisiä perusreaktioita.
Opiskelija hallitsee tyydyttävällä tasolla savukaasujen päästölaskennan.
Opiskelija osaa tehdä kiinteille polttoaineille polttoaineanalyysin, joka sisältää kosteusanalyysin, lämpöarvojen sekä tuhkapitoisuuden määritykset.
Opiskelija ymmärtää polttoaineiden palamisen kemialliset lainalaisuudet ja osaa määrittää poltossa tarvittavan ilman määrän sekä palamisessa syntyvien savukaasujen määrän ja koostumuksen.

Sisältö

Kemiallinen reaktioyhtälö
Aineen määrään liittyvät käsitteet
Hapetus- ja pelkistysreaktiot sekä sähkökemiaa
Happo- ja emäs tasapaino
Puskuriliuokset
Suolaliuokset ja liukoisuus tasapaino
Hiilivedyt, alkoholit, karboksyylihapot, aldehydit ja ketonit, rasvat, hiilihydraatit ja valkuaisaineet
Savukaasujen haitta-aineet
Palamisen teoria

Oppimateriaalit

Moodlen oppimisalustalla jaettavat materiaalit, harjoitustehtävät sekä koetehtävät.
Eija Alakangas, Markus Hurskainen, Jaana Laatikainen-Luntama, Jaana Korhonen: Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia VTT Markku Huhtinen, Arto Kettunen, Pasi Nurminen, Heikki Pakkanen: Höyrykattilatekniikka Edita

Opetusmenetelmät

Osaamistavoitteet

Opiskelija ymmärtää kemiallisen reaktion lainalaisuudet ja merkityksen aineiden muuttumisesta toisiksi aineiksi.
Opiskelija hallitsee välttävästi aineen määrään liittyvät käsitteet sekä teoreettisesti että laskennallisesti.
Opiskelija osaa tyydyttävällä tasolla hapetus- ja pelkistysreaktioita sekä happo- ja emäsreaktioita.
Opiskelija ymmärtää hiilen erilaisten orgaanisten yhdisteiden muodostumisperiaatteet.
Opiskelija osaa nimetä ja muodostaa helppoja orgaanisia yhdisteitä.
Opiskelija ymmärtää eri orgaanisten yhdisteiden välisiä perusreaktioita.
Opiskelija hallitsee tyydyttävällä tasolla savukaasujen päästölaskennan.
Opiskelija osaa tehdä kiinteille polttoaineille polttoaineanalyysin, joka sisältää kosteusanalyysin, lämpöarvojen sekä tuhkapitoisuuden määritykset.
Opiskelija ymmärtää polttoaineiden palamisen kemialliset lainalaisuudet ja osaa määrittää poltossa tarvittavan ilman määrän sekä palamisessa syntyvien savukaasujen määrän ja koostumuksen.

Keskeiset sisällöt

Kemiallinen reaktioyhtälö
Aineen määrään liittyvät käsitteet
Hapetus- ja pelkistysreaktiot sekä sähkökemiaa
Happo- ja emäs tasapaino
Puskuriliuokset
Suolaliuokset ja liukoisuus tasapaino
Hiilivedyt, alkoholit, karboksyylihapot, aldehydit ja ketonit, rasvat, hiilihydraatit ja valkuaisaineet
Savukaasujen haitta-aineet
Palamisen teoria

Muuta huomioitavaa

Opiskelija suorittaa opintojakson teoreettisen osuuden tekemällä Moodlessa olevalla opintojaksolla harjoitustehtäviä sekä koetehtäviä.
Opiskelijat tekevät opintojakson aikana standardien mukaiset analyysit kiinteälle polttoaineelle (kosteusanalyysi, lämpöarvojen sekä tuhkapitoisuuden määritykset).
Opiskelijat mittaavat savukaasuanalysaattorilla vuorokauden ajan laboratorion huoneilman haittakaasujen pitoisuudet. Tulosten avulla opetellaan savukaasujen päästölaskennan perusteet.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opintojakson teoreettisen osuuden voi opiskelija suorittaa luokkahuoneessa tehtävillä välikokeilla tai loppukokeella.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakson kuormittavuus on 5 op x 26 2/3 h/op = 133 h. Opiskelijan omaksi osuudeksi jää 133 h - lähiopetuksen oppitunnit. Tänä aikana opiskelija voi tehdä opintojakson Moodlen oppimisalustalle laadittuja sekä harjoitustehtäviä että koetehtäviä. Tehtävien tekemisen myötä opiskelija hankkii itselleen arvosanan opintojaksolta.

Lisätietoja opiskelijoille

Yleisiä ohjeita ja neuvoja

Opintojakson voi ja saa tehdä omatoimisesti verkko-opiskeluna.
Luentopakkoa ei ole.
Opintojakso sisältää sekä harjoitus -että koetehtäviä, joita oikein tekemällä saa hankittua mieleisen arvosanan opintojaksosta.
Harjoitustehtävien painokerroin koko opintojakson arviointia ajatellen on 30 %.
Koetehtävien painokerroin koko opintojakson arviointia ajatellen on 70 %.

Arviointi on seuraava;
45 % = 1
55 % = 2
65 % = 3
75 % = 4
85 % = 5

Muista edistymisen seurannan ja arviointikirjan erot.

Arviointikirjasta löydät ajantasaisen arvioinnin.

Edistymisen seurannasta löydät sen, mitä kaikkea olet käynyt läpi koko kurssin materiaaleista.

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojaksolla opiskelija perehtyy eri energiamuotoihin, energian tuotantoon, siirtoon, kustannuksiin sekä kulutukseen. Opiskelija osaa käsitellä, analysoida ja raportoida mittauksia ja niistä saatuja lopputuloksia.

Sisältö

Eri energiamuodot, energian tuotanto ja siirto sekä energiankulutus
Energiamuodot ja energialähteet
Energian tuotantolaitosten toimintaperiaatteet, vastapainevoima, vesi- ja tuulivoimalaitokset, aurinkoenergia ja muut energiantuotantomuodot
Suomen energiahuolto
Teollisuuden energiatarpeet ja säästömahdollisuudet
Laboratoriotyöskentely, tulosten käsittely ja raportointi, työturvallisuuskorttikoulutus

Oppimateriaalit

Moodlessa olevat luentojen tallenteet ja luentojen muistiinpanot
Moodlessa jaettu materiaali
MAOL taulukkokirja
Tammertekniikan kaavasto

Viestinnän osuudessa jaetaan Moodlen kautta materiaali.
Oheislukemistoksi suositellaan myös: Kauppinen, Nummi, Savola ja Hänninen (2000 tai uudempi).
Tekniikan viestintä: Kirjoittamisen ja puhumisen käsikirja. Helsinki: Edita.

Opetusmenetelmät

Energiatekniikan perusteiden osiossa perehdytään seuraaviin asiakokonaisuuksiin

- Luonnonvaroihin
- Energian tuottamisen fysikaaliseen perustaan
- Energiaan liittyviin fysiikan osa-alueisiin
- Energiaan liittyviin kemian osa-alueisiin
- Palamiseen
- Suomen energiahuoltoon
- Energian siirtoon
- Teollisuuden energiatarpeisiin sekä säästömahdollisuuksiin
- Höyryvoimalaitokseen lyhyesti
- Savukaasulaskentaan
- Polttoaineanalyysien tekemiseen

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Yksittäisellä opiskelija on mahdollisuus tehdä opintojakso myös luokkahuonekokeena tarvittaessa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Energiatekniikan perusteet opintojakson laajuus on 5 opintopistettä. Yksi opintopiste vastaa noin 26 2/3 tunnin kuormittavuutta. Yhteensä 5 x 26 2/3 h = 133 h.

Koko opintojakso muodostuu kahdesta eri osa-alueesta;

1) Energiatekniikan perusteet 4 op

2) Viestintä 1 op.

Työturvallisuuskortin osuus on 8 tuntia, jolla on läsnäolovelvollisuus!

Lisätietoja opiskelijoille

Energiatekniikan perusteiden opetus tapahtuu luokkahuoneopetuksena hybridimallilla. Opetuksen käydään läpi opintojaksoon liittyvää teoriaa, tehdään polttoaineanalyysi ja mahdollisuuksien mukaan muitakin määrityksiä.

Energiatekniikan perusteiden osa-alueiden suorittaminen edellyttää

Moodlessa olevien harjoitustehtävien (laskennallinen) tekemistä painoarvo 30 %
Moodlessa olevien harjoitustehtävien (lukukysymykset) tekemistä painoarvo 15 %
Moodlessa olevien tenttikysymysten vastaamista painoarvo 40 %
Polttoaineanalyysin tekemistä ja raporttien kirjoittamista painoarvo 15 %.

Arviointi tapahtuu asteikolla 0 - 5

45 % = 1

55 % = 2

65% = 3

75 % = 4

85 % = 5.

Arviointiasteikko

H-5

Lisätiedot

Opintojaksoon sisältyy 1 op viestinnän opintoja.

Opintojakso voidaan toteuttaa myös englanniksi.

Opintojakso voidaan toteuttaa englannin kielellä.

Tavoitteet

Opintojaksolla opiskelija perehtyy eri energiamuotoihin, energian tuotantoon, siirtoon, kustannuksiin sekä kulutukseen. Opiskelija osaa käsitellä, analysoida ja raportoida mittauksia ja niistä saatuja lopputuloksia.

Sisältö

Eri energiamuodot, energian tuotanto ja siirto sekä energiankulutus
Energiamuodot ja energialähteet
Energian tuotantolaitosten toimintaperiaatteet, vastapainevoima, vesi- ja tuulivoimalaitokset, aurinkoenergia ja muut energiantuotantomuodot
Suomen energiahuolto
Teollisuuden energiatarpeet ja säästömahdollisuudet
Laboratoriotyöskentely, tulosten käsittely ja raportointi, työturvallisuuskorttikoulutus

Oppimateriaalit

Moodlessa olevat luentojen tallenteet ja luentojen muistiinpanot
Moodlessa jaetut materiaali
MAOL taulukkokirja
Tammertekniikan kaavasto

Viestinnän osuudessa jaetaan Moodlen kautta materiaali.
Oheislukemistoksi suositellaan myös: Kauppinen, Nummi, Savola ja Hänninen (2000 tai uudempi).
Tekniikan viestintä: Kirjoittamisen ja puhumisen käsikirja. Helsinki: Edita.

Opetusmenetelmät

Energiatekniikan perusteiden osiossa perehdytään seuraaviin asiakokonaisuuksiin

- Luonnonvaroihin
- Energian tuottamisen fysikaaliseen perustaan
- Energiaan liittyviin fysiikan osa-alueisiin
- Energiaan liittyviin kemian osa-alueisiin
- Palamiseen
- Suomen energiahuoltoon
- Energian siirtoon
- Teollisuuden energiatarpeisiin sekä säästömahdollisuuksiin
- Höyryvoimalaitokseen lyhyesti
- Savukaasulaskentaan
- Polttoaineanalyysien tekemiseen

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Yksittäisellä opiskelija on mahdollisuus tehdä opintojakso myös luokkahuonekokeena tarvittaessa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Energiatekniikan perusteet opintojakson laajuus on 5 opintopistettä. Yksi opintopiste vastaa noin 26 2/3 tunnin kuormittavuutta. Yhteensä 5 x 26 2/3 h = 133 h.

Koko opintojakso muodostuu kahdesta eri osa-alueesta;

1) Energiatekniikan perusteet 4 op

2) Viestintä 1 op.

Työturvallisuuskortin osuus on 8 tuntia, jolla on läsnäolovelvollisuus!

Lisätietoja opiskelijoille

Energiatekniikan perusteiden opetus tapahtuu luokkahuoneopetuksena hybridimallilla. Opetuksen käydään läpi opintojaksoon liittyvää teoriaa, tehdään polttoaineanalyysi ja mahdollisuuksien mukaan muitakin määrityksiä.

Energiatekniikan perusteiden osa-alueiden suorittaminen edellyttää

Moodlessa olevien harjoitustehtävien (laskennallinen) tekemistä painoarvo 30 %
Moodlessa olevien harjoitustehtävien (lukukysymykset) tekemistä painoarvo 15 %
Moodlessa olevien tenttikysymysten vastaamista painoarvo 40 %
Polttoaineanalyysin tekemistä ja raporttien kirjoittamista painoarvo 15 %.

Arviointi tapahtuu asteikolla 0 - 5

45 % = 1

55 % = 2

65% = 3

75 % = 4

85 % = 5.

Arviointiasteikko

H-5

Lisätiedot

Opintojaksoon sisältyy 1 op viestinnän opintoja.

Opintojakso voidaan toteuttaa myös englanniksi.

Opintojakso voidaan toteuttaa englannin kielellä.

Tavoitteet

Oppimistavoitteina on syventää ammattialan tietoja ja taitoja sekä edelleen kehittää projektinhallinta-, asiakas- ja yritysyhteistyö- ja dokumentointitaitoja sekä viestintäosaamista esiintymis-, palaveri- ja neuvottelutilanteissa. Opintojakson tavoitteena on myös kehittää englannin kielen hallintaa painottuen ammatillisen kielen käyttöön käytännön projektitilanteissa.

Sisältö

Projektiteknisesti opintojakso jakaantuu
- projektiryhmien perustaminen
- projektien hakeminen ja neuvottelu yrityksistä
- sopimusten ja projektisuunnitelmien tekeminen
- projektin käytännön toteutus
- projektin tulosten esittelyyn opintojakson toisille ryhmille sekä työn tilaajalle
- projektin päättäminen
Erikoistumisprojektin aihe voi liittyä minkä tahansa energiaa tuottavan tai käyttävän laitteen tai järjestelmän suunnitteluun, kehittämiseen, energiatehokkuuden parantamiseen.
Projektin tulokset dokumentoidaan ja raportoidaan englanninkielellä

Oppimateriaalit

Moodlen kautta käydään läpi käytännön toteutusohjeet.
Kukin ryhmä hankkii projektiaiheeseen liittyvän materiaalin kirjallisuusselvityksen kautta.

Englannin osuuden Moodlessa oleva materiaali.

Opetusmenetelmät

Lähi- ja verkko-opetuksena
- muodostetaan projektiryhmät, joille hankitaan erikoistumisprojektiaihe
- lähitunneilla käydään läpi teknologiset ratkaisut projekteissa ja kokoonnutaan työskentelemään yhdessä
- ei ole tenttiä vaan suorittetaan projektityöllä koko opintojakso

Opintojaksoon kuuluu myös englannnin osuus, joka arvioidaan suoritusmerkinnällä S. Osuuden hyväksyttävä suorittaminen sisältää itsenäistä työskentelyä, palautettavat tehtävät sekä oppimisalustan harjoitustehtävien hyväksytty suorittaminen. Opintojaksoon kuuluu myös esityksen laatiminen ja pitäminen projektista englanniksi.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Erikoistumisprojektin aiheet hankitaan yrityksistä ja EU - hankkeista

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Projektityöskentelyä

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Monimuoto opiskelijat:

135 tuntia / 5 op, tällöin luennot 16 tuntia ja loput omaa työtä 119 tuntia monimuoto opiskelussa !

(1op = 27 tuntia opiskelijan työtä)

Opintojakson lopussa on projektin esitys englanniksi (3-4 h).

Arviointiasteikko

H-5

Esitietovaatimukset

TKI-projekti

Lisätiedot

Opintojakso voidaan toteuttaa myös englanniksi.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää miten sovelletaan kehittyneitä järjestelmiä energian tuotantoprosesseissa. Opiskelija ymmärtää modernien automaatiosovelluksien toimintaperiaatteet, joihin luetaan adaptiiviset- ja itsevirittyvät säädöt, neuroverkot ja sumeasäätö sekä geneettiset algoritmit. Hän osaa konfiguroida ja ohjelmoida simulointiympäristössä mainittuja järjestelmiä. Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee säätötekniikan moderneja menetelmiä sellaisella tasolla, jotta pystyy mallintamaan mm. sumeaa säätöä usean kertaluvun prosessin säätöön.

Sisältö

Sumea logiikka
- Sumea päättely ja jäsenyysfunktiot
- Sumea säätö ja säätimen sääntökanta
- Sumeutus ja selkeytys
- Sovelluksia ja simulointia
Neuroverkot
- Neuroni
- Neuroverkkorakenteet
- Neuroverkon opetusalgoritmit
Adaptiiviset ja itsevirittyvät säädöt
-rekursiivinen pienimmän neliösumman menetelmä
-säätimen suunnittelu ja virityskertoimien laskenta
-Smith prediktorin toiminta
Geneettiset algorit
-populaation rakenne ja valinta
-risteytysmenetelmät ja mutaatiot
-fitness funktion muodostaminen
Sovelluksia ja simulointia

Oppimateriaalit

Valmiit luentomateriaalit Moodlessa
Alan kirjallisuutta

Opetusmenetelmät

Lähi- ja verkko-opetuksena
- suoritustapa harjoitus-, projektityöt ja tentti
- mahdollisuus suorittaa projektityöllä koko opintojakso


Tenttiin valmentautuminen ennakkotehtävien avulla
Tentissä (ZOOM ssa) on 5 kysymystä, jokaisesta saa 6 pistettä => yhteensä 30 pistettä !
- projektityöllä saa 2 x 6 pistettä , joka on opintojakson läpäisyraja / suoritusraja
=> projektitöillä saa arvosanaksi ykkösen numero (1) tai S - merkinnän
Englanniksi

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Excursiot yrityksissä ja yhteistyöprojektit

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Luennot luokassa tai opiskelu tallenteiden kautta / Zoom tai Teams
Voi suorittaa myös projektityöllä

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Monimuoto opiskelijat:

135 tuntia / 5 op, tällöin luennot 16 tuntia ja loput omaa työtä 119 tuntia monimuoto opiskelussa !

(1op = 27 tuntia opiskelijan työtä)

Arviointiasteikko

H-5

Esitietovaatimukset

Höyrykattila- ja voimalaitosprosessit, Termiset turbokoneet ja voimalaitosten oheisjärjestelmät

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on oppia matemaattisen ajattelun alkeita eli johdonmukaista ja aukotonta päättelyä. Lisäksi tavoitteena on tunnistaa yksinkertaisia matemaattisia ongelmia ja osata ratkaista ne itsenäisesti. Tavoitteena on myös saavuttaa valmiudet matematiikan opiskelun jatkamiseen ja muissa oppiaineissa esiintyvien matemaattisten ongelmien lähestymiseen.

Sisältö

- lausekkeenkäsittely
- ensimmäisen ja toisen asteen yhtälöt, vastaavat epäyhtälöt, juuriyhtälöt
- lineaarinen yhtälöpari ja -ryhmä
- suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen
- kolmion ratkaiseminen (sini- ja kosinilauseet)
- funktiokäsite, ensimmäisen ja toisen asteen polynomifunktiot
- eksponenttifunktiot, logaritmin määritelmä ja laskusäännöt, logaritmifunktiot
- eksponentti- ja logaritmiyhtälöt, logaritminen asteikko
- trigonometriset funktiot
- trigonometriset yhtälöt ja kaavat

Oppimateriaalit

- Moodlen oppimisalustan materiaalit
- Oppikirjana Ari Tuomenlehto, Eero Homlund, Maija Huuskonen, Heikki Makkonen, Jarkko Surakka INSINÖÖRIN MATEMATIIKKA EDITA
- Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka)
- MAOL taulukkokirja

Opetusmenetelmät

Matematiikka 1 opintojaksolla perehdytään

- potenssi- ja juurilaskentaan
- prosenttilaskentaan
- polynomeihin ja polynomifunktioihin
- polynomiyhtälöihin, eksponenttiyhtälöihin ja murtoyhtälöihin sekä edellisten sovelluksiin
- yhtälöpariin ja lineaarisiin yhtälöryhmiin
- taso- ja avaruusgeometriaan sekä analyyttiseen geometriaan
- trigonometriaan
- funktio-opin perusteisiin

Opetus tapahtuu hybridimallilla eli opiskelijan voi osallistua opetukseen ja ohjaukseen luokkahuoneessa tai Zoomin välityksellä etäyhteydellä.

Kaikki luennot tallennetaan ja lisätään Moodlen oppimisalustalle muistiinpanoineen opintojakson edetessä.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Yksittäisellä opiskelija on mahdollisuus tehdä opintojakso myös luokkahuonekokeena tarvittaessa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakson kuormittavuus on 5 op x 26 2/3 h/op = 133 h. Opiskelijan omaksi osuudeksi jää 133 h - 56 h = 77 h. Tänä aikana opiskelija voi tehdä opintojakson Moodlen oppimisalustalle laadittuja sekä harjoitustehtäviä että koetehtäviä. Tehtävien tekemisen myötä opiskelija hankkii itselleen arvosanan opintojaksolta.

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakson harjoitus- ja koetehtävät tehdään kokonaan Moodlen oppimisalustalla. Perinteisiä luokkahuoneessa suoritettavia välikokeita tai loppukokeita ei järjestetä koko opiskelijaryhmälle. Toki yksittäisellä opiskelija on mahdollisuus tehdä opintojakso myös luokkahuonekokeena tarvittaessa.

Moodlen oppimisalustalta opiskelija löytää opintojakson

1) Harjoitustehtävät, joiden suorituskertojen lukumäärä on lähes rajaton. Harjoitustehtävien painokerroin on 30 % koko opintojakson arvioinnissa.

2) Koetehtävät, joiden suorituskertojen lukumäärä vaihtelee 1 - 5 välillä, riippuen kysymystyypistä. Laskennalliset tehtävät aina 5 suorituskertaa. Koetehtävien painokerroin on 70 % koko opintojakson arvioinnissa.


Arvosanat

45 % = 1

55 % = 2

65 % = 3

75 % = 4

85 % = 5

Edistymistä opiskelija voi seurata ajantasaisesti Moodlen oppimisalustan arviointikirjastaan.

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on oppia matemaattisen ajattelun alkeita eli johdonmukaista ja aukotonta päättelyä. Lisäksi tavoitteena on tunnistaa yksinkertaisia matemaattisia ongelmia ja osata ratkaista ne itsenäisesti. Tavoitteena on myös saavuttaa valmiudet matematiikan opiskelun jatkamiseen ja muissa oppiaineissa esiintyvien matemaattisten ongelmien lähestymiseen.

Sisältö

- lausekkeenkäsittely
- ensimmäisen ja toisen asteen yhtälöt, vastaavat epäyhtälöt, juuriyhtälöt
- lineaarinen yhtälöpari ja -ryhmä
- suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen
- kolmion ratkaiseminen (sini- ja kosinilauseet)
- funktiokäsite, ensimmäisen ja toisen asteen polynomifunktiot
- eksponenttifunktiot, logaritmin määritelmä ja laskusäännöt, logaritmifunktiot
- eksponentti- ja logaritmiyhtälöt, logaritminen asteikko
- trigonometriset funktiot
- trigonometriset yhtälöt ja kaavat

Oppimateriaalit

- Moodlen oppimisalustan materiaalit
- Oppikirjana Ari Tuomenlehto, Eero Homlund, Maija Huuskonen, Heikki Makkonen, Jarkko Surakka INSINÖÖRIN MATEMATIIKKA EDITA
- Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka)
- MAOL taulukkokirja

Opetusmenetelmät

Matematiikka 1 opintojaksolla perehdytään

- potenssi- ja juurilaskentaan
- prosenttilaskentaan
- polynomeihin ja polynomifunktioihin
- polynomiyhtälöihin, eksponenttiyhtälöihin ja murtoyhtälöihin sekä edellisten sovelluksiin
- yhtälöpariin ja lineaarisiin yhtälöryhmiin
- taso- ja avaruusgeometriaan sekä analyyttiseen geometriaan
- trigonometriaan
- funktio-opin perusteisiin

Opetus tapahtuu hybridimallilla eli opiskelijan voi osallistua opetukseen ja ohjaukseen luokkahuoneessa tai Zoomin välityksellä etäyhteydellä.

Kaikki luennot tallennetaan ja lisätään Moodlen oppimisalustalle muistiinpanoineen opintojakson edetessä.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Yksittäisellä opiskelija on mahdollisuus tehdä opintojakso myös luokkahuonekokeena tarvittaessa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakson kuormittavuus on 5 op x 26 2/3 h/op = 133 h. Opiskelijan omaksi osuudeksi jää 133 h - lähipäivinä kontaktiopetukseen käytetty aika. Tänä aikana opiskelija voi tehdä opintojakson Moodlen oppimisalustalle laadittuja sekä harjoitustehtäviä että koetehtäviä. Tehtävien tekemisen myötä opiskelija hankkii itselleen arvosanan opintojaksolta.

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakson harjoitus- ja koetehtävät tehdään kokonaan Moodlen oppimisalustalla. Perinteisiä luokkahuoneessa suoritettavia välikokeita tai loppukokeita ei järjestetä koko opiskelijaryhmälle. Toki yksittäisellä opiskelija on mahdollisuus tehdä opintojakso myös luokkahuonekokeena tarvittaessa.

Moodlen oppimisalustalta opiskelija löytää opintojakson

1) Harjoitustehtävät, joiden suorituskertojen lukumäärä on lähes rajaton. Harjoitustehtävien painokerroin on 30 % koko opintojakson arvioinnissa.

2) Koetehtävät, joiden suorituskertojen lukumäärä vaihtelee 1 - 5 välillä, riippuen kysymystyypistä. Laskennalliset tehtävät aina 5 suorituskertaa. Koetehtävien painokerroin on 70 % koko opintojakson arvioinnissa.


Arvosanat

45 % = 1

55 % = 2

65 % = 3

75 % = 4

85 % = 5

Edistymistä opiskelija voi seurata ajantasaisesti Moodlen oppimisalustan arviointikirjastaan.

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Tavoitteena on oppia yhden ja useamman muuttujan funktioiden differentiaalilaskennan perusteet ja saavuttaa ymmärrys derivaatasta funktion muutosnopeuden kuvaajana. Tavoitteena on myös oppia yhden muuttujan funktioiden integraalilaskennan perusteita ja osata soveltaa niitä tekniikan sovelluksissa.

Sisältö

- raja-arvo, derivaatan määritelmä, derivointisäännöt
- paikalliset ääriarvot, funktion suurin ja pienin arvo
- osittaisderivaatta ja virhearviointi
- määrätty integraali ja integraalifunktio, integrointisäännöt
- määrätyn integraalin sovelluksia

Oppimateriaalit

- Moodlen oppimisalustan materiaalit
- Oppikirjana Ari Tuomenlehto, Eero Homlund, Maija Huuskonen, Heikki Makkonen, Jarkko Surakka INSINÖÖRIN MATEMATIIKKA EDITA
- Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka)
- MAOL taulukkokirja

Opetusmenetelmät

Matematiikka 2 opintojaksolla perehdytään

- yhden ja/tai useamman muuttujan funktioiden differentiaalilaskennan perusteisiin,
- integraalilaskennan perusteisiin,
- integraalilaskennan sovelluksiin (pinta-ala, pyörähdyskappaleen tilavuus, käyrän pituus jne.),
- numeerisiin menetelmiin (suorakulmio-, puolisuunnikas- ja Simpsonin menetelmä).

Opetus tapahtuu hybridimallilla eli opiskelijan voi osallistua opetukseen ja ohjaukseen luokkahuoneessa tai Zoomin välityksellä etäyhteydellä.

Kaikki luennot tallennetaan ja lisätään Moodlen oppimisalustalle muistiinpanoineen opintojakson edetessä.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Yksittäisellä opiskelija on mahdollisuus tehdä opintojakso myös luokkahuonekokeena tarvittaessa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakson kuormittavuus on 5 op x 26 2/3 h/op = 133 h. Opintojakson aikana on neljä lähiopetusjaksoa, joiden aikana opettajajohtoisesti käydään läpi opintojakson solmukohtia. Opettajajohtoinen opiskelun osuus on 16 - 20 h. Opiskelijan oman työn osuudeksi jää likimain 115 h. Tänä aikana opiskelija voi tehdä opintojakson Moodlen oppimisalustalle laadittuja sekä harjoitustehtäviä että koetehtäviä. Tehtävien tekemisen myötä opiskelija hankkii itselleen arvosanan opintojaksolta.

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakson harjoitus- ja koetehtävät tehdään kokonaan Moodlen oppimisalustalla. Perinteisiä luokkahuoneessa suoritettavia välikokeita tai loppukokeita ei järjestetä koko opiskelijaryhmälle. Toki yksittäisellä opiskelija on mahdollisuus tehdä opintojakso myös luokkahuonekokeena tarvittaessa.

Moodlen oppimisalustalta opiskelija löytää opintojakson

1) Harjoitustehtävät, joiden suorituskertojen lukumäärä on lähes rajaton. Harjoitustehtävien painokerroin on 30 % koko opintojakson arvioinnissa.

2) Koetehtävät, joiden suorituskertojen lukumäärä vaihtelee 1 - 5 välillä, riippuen kysymystyypistä. Laskennalliset tehtävät aina 5 suorituskertaa. Koetehtävien painokerroin on 70 % koko opintojakson arvioinnissa.


Arvosanat

45 % = 1

55 % = 2

65 % = 3

75 % = 4

85 % = 5

Edistymistä opiskelija voi seurata ajantasaisesti Moodlen oppimisalustan arviointikirjastaan.

Arviointiasteikko

H-5

Esitietovaatimukset

Matematiikka 1

Tavoitteet

Tavoitteena on oppia yhden ja useamman muuttujan funktioiden differentiaalilaskennan perusteet ja saavuttaa ymmärrys derivaatasta funktion muutosnopeuden kuvaajana. Tavoitteena on myös oppia yhden muuttujan funktioiden integraalilaskennan perusteita ja osata soveltaa niitä tekniikan sovelluksissa.

Sisältö

- raja-arvo, derivaatan määritelmä, derivointisäännöt
- paikalliset ääriarvot, funktion suurin ja pienin arvo
- osittaisderivaatta ja virhearviointi
- määrätty integraali ja integraalifunktio, integrointisäännöt
- määrätyn integraalin sovelluksia

Oppimateriaalit

- Moodlen oppimisalustan materiaalit
- Oppikirjana Ari Tuomenlehto, Eero Homlund, Maija Huuskonen, Heikki Makkonen, Jarkko Surakka INSINÖÖRIN MATEMATIIKKA EDITA
- Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka)
- MAOL taulukkokirja

Opetusmenetelmät

Matematiikka 2 opintojaksolla perehdytään

- yhden ja/tai useamman muuttujan funktioiden differentiaalilaskennan perusteisiin,
- integraalilaskennan perusteisiin,
- integraalilaskennan sovelluksiin (pinta-ala, pyörähdyskappaleen tilavuus, käyrän pituus jne.),
- numeerisiin menetelmiin (suorakulmio-, puolisuunnikas- ja Simpsonin menetelmä).

Opetus tapahtuu hybridimallilla eli opiskelijan voi osallistua opetukseen ja ohjaukseen luokkahuoneessa tai Zoomin välityksellä etäyhteydellä.

Kaikki luennot tallennetaan ja lisätään Moodlen oppimisalustalle muistiinpanoineen opintojakson edetessä.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Yksittäisellä opiskelija on mahdollisuus tehdä opintojakso myös luokkahuonekokeena tarvittaessa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakson kuormittavuus on 5 op x 26 2/3 h/op = 133 h. Opiskelijan omaksi osuudeksi jää 133 h - 56 h = 77 h. Tänä aikana opiskelija voi tehdä opintojakson Moodlen oppimisalustalle laadittuja sekä harjoitustehtäviä että koetehtäviä. Tehtävien tekemisen myötä opiskelija hankkii itselleen arvosanan opintojaksolta.

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakson harjoitus- ja koetehtävät tehdään kokonaan Moodlen oppimisalustalla. Perinteisiä luokkahuoneessa suoritettavia välikokeita tai loppukokeita ei järjestetä koko opiskelijaryhmälle. Toki yksittäisellä opiskelija on mahdollisuus tehdä opintojakso myös luokkahuonekokeena tarvittaessa.

Moodlen oppimisalustalta opiskelija löytää opintojakson

1) Harjoitustehtävät, joiden suorituskertojen lukumäärä on lähes rajaton. Harjoitustehtävien painokerroin on 30 % koko opintojakson arvioinnissa.

2) Koetehtävät, joiden suorituskertojen lukumäärä vaihtelee 1 - 5 välillä, riippuen kysymystyypistä. Laskennalliset tehtävät aina 5 suorituskertaa. Koetehtävien painokerroin on 70 % koko opintojakson arvioinnissa.


Arvosanat

45 % = 1

55 % = 2

65 % = 3

75 % = 4

85 % = 5

Edistymistä opiskelija voi seurata ajantasaisesti Moodlen oppimisalustan arviointikirjastaan.

Arviointiasteikko

H-5

Esitietovaatimukset

Matematiikka 1

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on oppia ymmärtämään differentiaaliyhtälöiden merkitys tekniikan ongelmien mallintamisessa ja osata muodostaa ja ratkaista tavallisimmat sovelluksissa esiintyvät differentiaaliyhtälöt. Tavoitteena on myös oppia klassisen todennäköisyyden ja yleisimpien jakaumien käytön satunnaisilmiöiden mallintamisessa sekä tilastollisen päättelyn ja empiiristen tilastoaineistojen käsittelyn perusteet.

Sisältö

- separoituva differentiaaliyhtälö
- ensimmäisen kertaluvun lineaarinen differentiaaliyhtälö
- toisen kertaluvun lineaarinen vakiokertoiminen differentiaaliyhtälö
- kombinatoriikkaa
- todennäköisyyskäsitteet, klassinen todennäköisyys
- ehdollinen todennäköisyys
- satunnaismuuttuja ja satunnaismuuttujan jakauma, diskreetti ja jatkuva jakauma, tunnusluvut
- binomi-, Poisson-, normaali- ja eksponenttijakaumat
- tilastollista päättelyä: parametrien estimointi ja hypoteesien testaaminen
- empiiristen aineistojen käsittely

Oppimateriaalit

Oppikirjaksi suosittelen Ari Tuomenlehto,Eero Homlund, Maija Huuskonen, Heikki Makkonen, Jarkko Surakka INSINÖÖRIN MATEMATIIKKA EDITA. Taulukkokirjana Tammertekniikan Tekniikan kaavasto on ihan hyvä tai voit käyttää myös MAOL taulukkokirjaa.
Laskukoneeksi kannattaa hankkia hyvä graafinen ohjelmoitava laskukone esim.TI tai Casio, ellei sinulla ole jo hyvää laskukonetta. Toki perinteisellä funktiolaskimella pärjää pitkälle.

Opetusmenetelmät

Osaamistavoitteet

Opintojakson tavoitteena on oppia ymmärtämään differentiaaliyhtälöiden merkitys tekniikan ongelmien mallintamisessa ja osata muodostaa ja ratkaista tavallisimmat sovelluksissa esiintyvät differentiaaliyhtälöt. Tavoitteena on myös oppia klassisen todennäköisyyden ja yleisimpien jakaumien käytön satunnaisilmiöiden mallintamisessa sekä tilastollisen päättelyn ja empiiristen tilastoaineistojen käsittelyn perusteet.

Keskeiset sisällöt
• separoituva differentiaaliyhtälö
• ensimmäisen kertaluvun lineaarinen differentiaaliyhtälö
• toisen kertaluvun lineaarinen vakiokertoiminen differentiaaliyhtälö
• kombinatoriikkaa
• todennäköisyyskäsitteet, klassinen todennäköisyys
• ehdollinen todennäköisyys
• satunnaismuuttuja ja satunnaismuuttujan jakauma, diskreetti ja jatkuva ja-kauma, tunnusluvut
• binomi-, Poisson-, normaali- ja eksponenttijakaumat
• tilastollista päättelyä: parametrien estimointi ja hypoteesien testaaminen
• empiiristen aineistojen käsittely

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opintojakso voidaan suorittaa luokkahuoneessa tehtävillä välikokeilla tai loppukokeella.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakson aikana luokkahuoneopetusta on 4 h opiskeluviikkoa kohden. Yhteensä 14 x 4 h = 56 h. Luokkahuoneopetuksessa käydään läpi opintojakson solmukohtia eli haastavia käsitteitä, teoriaa sekä esimerkki- ja harjoitustehtäviä.

Jokainen luokkahuoneopetus taltioidaan Zoomilla ja lisätään muistiinpanoineen Moodlen oppimisalustalle omana aiheena.

Opintojakson kuormittavuus on 5 op x 26 2/3 h/op = 133 h. Opiskelijan omaksi osuudeksi jää 133 h - 56 h = 77 h. Tänä aikana opiskelija voi tehdä opintojakson Moodlen oppimisalustalle laadittuja sekä harjoitustehtäviä että koetehtäviä. Tehtävien tekemisen myötä opiskelija hankkii itselleen arvosanan opintojaksolta.

Lisätietoja opiskelijoille

Tällä opintojaksolla käytetään Moodlen oppimisalustaa hyväksi. Kaikki materiaalit, harjoitustehtävät, koetehtävät jne. ovat löydettävissä tältä alustalta. Voitte suorittaa opintojanne omaan tahtiin ja opinnot eivät ole sidottu luokkahuoneeseen. Kaikki luennot tallennetaan ZOOM-työkalulla ja lisätään muistiinpanoineen sitä mukaa kevätlukukauden 2024 aikana tälle samalle Moodle alustalle.

Opintojaksolla joudut ratkaisemaan
- Moodle työkalulla laadittuja harjoitustehtäviä (yhteensä 30 kappaletta). Tehtävien painokerroin koko opintojakson arvioinnissa on 20 %.
- Moodle työkalulla laadittuja koetehtäviä (yhteensä 15 kappaletta). Tehtävien painokerroin koko opintojakson arvioinnissa on 30 %.
- Möbius työkalulla laadittuja harjoitustehtäviä (yhteensä 10 kappaletta). Tehtävien painokerroin koko opintojakson arvioinnissa on 10 %.
- Möbius työkalulla laadittuja koetehtäviä (yhteensä 35 kappaletta). Tehtävien painokerroin koko opintojakson arvioinnissa on 40 %.
Arviointikirjastasi voit seurata ajantasaisesti edistymistäsi.
Ole tarkkana, mitä harjoitus- ja koetehtävien yhteydessä on kerrottu suorituskertojen lukumäärästä sekä mahdollisista aikarajoista vastaamisen suhteen. Eli lue ohjeet huolella.

Arviointi on seuraava:
45 % = 1
55 % = 2
65 % = 3
75 % = 4
85 % = 5

Arviointiasteikko

H-5

Esitietovaatimukset

Matematiikka 1, Matematiikka 2

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on oppia ymmärtämään differentiaaliyhtälöiden merkitys tekniikan ongelmien mallintamisessa ja osata muodostaa ja ratkaista tavallisimmat sovelluksissa esiintyvät differentiaaliyhtälöt. Tavoitteena on myös oppia klassisen todennäköisyyden ja yleisimpien jakaumien käytön satunnaisilmiöiden mallintamisessa sekä tilastollisen päättelyn ja empiiristen tilastoaineistojen käsittelyn perusteet.

Sisältö

- separoituva differentiaaliyhtälö
- ensimmäisen kertaluvun lineaarinen differentiaaliyhtälö
- toisen kertaluvun lineaarinen vakiokertoiminen differentiaaliyhtälö
- kombinatoriikkaa
- todennäköisyyskäsitteet, klassinen todennäköisyys
- ehdollinen todennäköisyys
- satunnaismuuttuja ja satunnaismuuttujan jakauma, diskreetti ja jatkuva jakauma, tunnusluvut
- binomi-, Poisson-, normaali- ja eksponenttijakaumat
- tilastollista päättelyä: parametrien estimointi ja hypoteesien testaaminen
- empiiristen aineistojen käsittely

Oppimateriaalit

Oppikirjaksi suosittelen Ari Tuomenlehto,Eero Homlund, Maija Huuskonen, Heikki Makkonen, Jarkko Surakka INSINÖÖRIN MATEMATIIKKA EDITA. Taulukkokirjana Tammertekniikan Tekniikan kaavasto on ihan hyvä tai voit käyttää myös MAOL taulukkokirjaa.
Laskukoneeksi kannattaa hankkia hyvä graafinen ohjelmoitava laskukone esim.TI tai Casio, ellei sinulla ole jo hyvää laskukonetta. Toki perinteisellä funktiolaskimella pärjää pitkälle.

Opetusmenetelmät

Osaamistavoitteet

Opintojakson tavoitteena on oppia ymmärtämään differentiaaliyhtälöiden merkitys tekniikan ongelmien mallintamisessa ja osata muodostaa ja ratkaista tavallisimmat sovelluksissa esiintyvät differentiaaliyhtälöt. Tavoitteena on myös oppia klassisen todennäköisyyden ja yleisimpien jakaumien käytön satunnaisilmiöiden mallintamisessa sekä tilastollisen päättelyn ja empiiristen tilastoaineistojen käsittelyn perusteet.

Keskeiset sisällöt

• separoituva differentiaaliyhtälö
• ensimmäisen kertaluvun lineaarinen differentiaaliyhtälö
• toisen kertaluvun lineaarinen vakiokertoiminen differentiaaliyhtälö
• kombinatoriikkaa
• todennäköisyyskäsitteet, klassinen todennäköisyys
• ehdollinen todennäköisyys
• satunnaismuuttuja ja satunnaismuuttujan jakauma, diskreetti ja jatkuva ja-kauma, tunnusluvut
• binomi-, Poisson-, normaali- ja eksponenttijakaumat
• tilastollista päättelyä: parametrien estimointi ja hypoteesien testaaminen
• empiiristen aineistojen käsittely

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opintojakso voidaan suorittaa luokkahuoneessa tehtävillä välikokeilla tai loppukokeella.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakson kuormittavuus on 5 op x 26 2/3 h/op = 133 h. Opiskelijan omaksi osuudeksi jää 133 h - lähipäivinä annettu opetus. Tänä aikana opiskelija voi tehdä opintojakson Moodlen oppimisalustalle laadittuja sekä harjoitustehtäviä että koetehtäviä. Tehtävien tekemisen myötä opiskelija hankkii itselleen arvosanan opintojaksolta.

Lisätietoja opiskelijoille

Tällä opintojaksolla käytetään Moodlen oppimisalustaa hyväksi. Kaikki materiaalit, harjoitustehtävät, koetehtävät jne. ovat löydettävissä tältä alustalta. Voitte suorittaa opintojanne omaan tahtiin ja opinnot eivät ole sidottu luokkahuoneeseen. Kaikki luennot tallennetaan ZOOM-työkalulla ja lisätään muistiinpanoineen sitä mukaa kevätlukukauden 2024 aikana tälle samalle Moodle alustalle.

Opintojaksolla joudut ratkaisemaan

- Moodle työkalulla laadittuja harjoitustehtäviä (yhteensä 30 kappaletta). Tehtävien painokerroin koko opintojakson arvioinnissa on 20 %.
- Moodle työkalulla laadittuja koetehtäviä (yhteensä 15 kappaletta). Tehtävien painokerroin koko opintojakson arvioinnissa on 30 %.
- Möbius työkalulla laadittuja harjoitustehtäviä (yhteensä 10 kappaletta). Tehtävien painokerroin koko opintojakson arvioinnissa on 10 %.
- Möbius työkalulla laadittuja koetehtäviä (yhteensä 35 kappaletta). Tehtävien painokerroin koko opintojakson arvioinnissa on 40 %.

Arviointikirjastasi voit seurata ajantasaisesti edistymistäsi.

Ole tarkkana, mitä harjoitus- ja koetehtävien yhteydessä on kerrottu suorituskertojen lukumäärästä sekä mahdollisista aikarajoista vastaamisen suhteen. Eli lue ohjeet huolella.

Arviointi on seuraava:
45 % = 1
55 % = 2
65 % = 3
75 % = 4
85 % = 5

Arviointiasteikko

H-5

Esitietovaatimukset

Matematiikka 1, Matematiikka 2

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tehdä polttoaineen palamiseen liittyviä laboratorioanalyysejä, edelleen hän osaa käyttää palamisen analysointiin käytettäviä savukaasuanalysaattoreita sekä laskea näiden perusteella epäsuorasti kattilan hyötysuhteen sekä palamisen päästöt,

Sisältö

Polttoaineen lämpöarvon, kosteuden määritys, Tuhkan palamattoman polttoaineen määritys, savukaasujen analysointi (O2, CO, CO2, NOx,SO2,CxHy, kiintoaineet). Aiheeseen liittyvät luennot, mittauksen laboratoriossa ja todellisilla kattila-/voimalaitoksilla

Oppimateriaalit

Laboratoriotyöohjeet.

Opetusmenetelmät

Opintojakson teoriaosuudella opetellaan mm.

Palamisen teoriaa
Päästölaskentaa
Savukaasumittausten tulosten laskentaan ja raportointia
Kattilan hyötysuhteen laskentaa
Opintojaksolla tutustutaan energiatekniikassa käytettävään mittauslaitteistoon, joita ovat

Pommikalorimetri
Kuivauskaapit
Tuhkauuni
Seulasarjat
Pikakosteusmittari
Savukaasuanalysaattorit (FTIR ja MRU)
Opintojakson aikana tehdään

Kiinteälle polttoaineelle täydellinen polttoaineanalyysi
Osallistutaan tutkimuskeskuksen koeajoihin
Koeajojen savukaasumittaustuloksien läpikäyminen ja raportointi

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojaksolla joudut ratkomaan aiheisiin liittyviä verkkokoetehtäviä, jotka ovat laadittu sekä Moodlen tenttityökalulla että Möbiuksen tenttityökaluilla.

Laatimaan savukaasumittauksista laskentataulukot trendiviivoineen eri haittakaasukomponenteille trendiviivoineen.

Tekemään energiatekniikan laboratoriossa tarvittavat analyysit sekä osallistumaan tutkimushallin koeajoihin.

Verkkokoetehtävät arvioidaan asteikolla 0 - 5. Laboratoriotyöskentely hyväksytty - hylätty periaatteella.

Arviointiasteikko

H-5

Esitietovaatimukset

Höyrykattila ja voimalaitosprosessit

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee resurssien ja energian tehokkaan käytön periaatteet sekä vaikutukset kasvihuonekaasujen vähentämiseksi kustannustehokkaasti. Lisäksi opiskelija ymmärtää energiakatselmustoiminnan periaatteet sekä lain asettamat vaatimukset katselmustoiminnalle.

Sisältö

-energiatehokkuuslaki ja -direktiivi
-energiatehokkuussopimukset
-kestävä kuluttaminen ja hankinnat (ympäristö- ja energiamerkinnät)
-energiakatselmustoiminta ja katselmusmallit
-materiaalikatselmus
-energiatehokkuuden johtamisjärjestelmät

Oppimateriaalit

Moodlessa jaettavat aineistot, muu opettajan ohjeistama aineisto.

Opetusmenetelmät

Opintojakson keskeiset teemat: Energiatehokkuuslaki ja -direktiivi, energiatehokkuus, energiakatselmointi ja -mallit, materiaalitehokkuus ja materiaalikatselmointi, hiilijalanjälki ja -kädenjälki.

Opintojakso suoritetaan osallistumalla lähiopetukseen sekä pakollisilla harjoitustehtävillä ja -harjoitustöillä. Opintojaksoa ei ole mahdollista suorittaa tenttimällä. Opintojakson toteutuksessa hyödynnetään yritysyhteistyötä ja -osaamista. Opetus rakentuu aihepiiriin johdattelevasta luento-osuudesta, yhdessä työstettävistä tuntitehtävistä sekä ryhmissä toteutettavista harjoitustöistä. Mahdollisuuksien mukaan teemme yrityscase-laskentaa mm. yrityksen hiilijalanjälki sekä materiaalikatselmus tietylle tuotteelle.

Opintojakson arviointiperusteena aktiivinen osallistuminen lähiopetukseen, hyväksytysti suoritetut tunti- ja harjoitustehtävät sekä harjoitustyöt. Itsearviointi sekä opettajan antama arviointi.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakson kokonaistyömäärä on 135 tuntia, josta kontaktiopetusta noin 56 tuntia. Itsenäisen työskentelyn osuus 79 tuntia.

Lisätietoja opiskelijoille

Syksyllä 2023 vain tämä toteutus - monimuoto-opiskelijat voivat ilmoittautua myös mukaan!

Arviointiasteikko

H-5

Esitietovaatimukset

Perus- ja ammattiopinnot

Lisätiedot

Opintojakso voidaan toteuttaa myös englanniksi.

Tavoitteet

Osaamistavoitteet jakautuvat sisällön mukaisiin teemoihin. Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot ympäristötekniikan eri osa-alueista: yhteiskunnan toiminnan vaikutukset ympäristöön, energiantuotannon ympäristövaikutukset ja puhdistusmenetelmät sekä ympäristöhallinnon ja –suojelun ohjaus- ja valvontakeinot. Lisäksi opiskelija ymmärtää kestävän kehityksen käsitteen ja periaatteet yhteiskunnan suunnittelussa ja toiminnassa.

Sisältö

Ympäristövaikutukset (1 op):
-ekologia ja biokemialliset kierrot
-luonnonvarat
-ympäristöekologia
-veden laatu ja vesistökuormitus
-jätehuolto
-yhteiskunnan ympäristökuormitus

Energiatekniikka (2 op):
-energialähteet
-energiavarat ja niiden käyttö
-energian tuotantomenetelmät ja niiden ympäristövaikutukset
-polttoaineet ja niiden ominaisuudet
-savukaasujen puhdistusmenetelmät

Ympäristöasioiden hallinta ja kestävä kehitys (2 op):
-ympäristöhallinto Suomessa
-yhteiskunnan ohjaus- ja valvontakeinot
-kestävä kehitys ja indikaattorit
-ympäristöasioiden hallinta teollisuudessa
-ympäristönsuojelu

Oppimateriaalit

Moodlessa jaettavat aineistot.

Opetusmenetelmät

Opintojakson pääteemat: Ympäristövaikutukset ja yhteiskunnan ympäristökuormitus, energiantuotannon ympäristövaikutukset sekä savukaasujen puhdistusmenetelmät, kiertotalous ja kestävä kehitys.

Opintojakso suoritetaan pääosin verkko-opintoina. Toteutukseen sisältyy lähiopetusta 8h (4 x 2h). Lähiopetuksessa keskitymme käsiteltävänä olevan teeman syventämiseen mm. pienryhmätehtävien muodossa. Mahdollisuuksien mukaan järjestämme myös tutustumiskäyntejä kontaktijaksoilla paikallisiin energia-alan yrityksiin yhteistyössä muiden opintojaksojen kanssa.

Opintojakson arvioinnin perusteet: Teemakohtaiset tehtävät ja osaamistestit moodlessa. Opintojakson toteutus ja arviointi käydään läpi opintojakson ensimmäisellä opetuskerralla syyskuussa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakson kokonaistyömäärä on 135 tuntia, josta kontaktiopetusta on 8 tuntia.

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Osaamistavoitteet jakautuvat sisällön mukaisiin teemoihin. Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot ympäristötekniikan eri osa-alueista: yhteiskunnan toiminnan vaikutukset ympäristöön, energiantuotannon ympäristövaikutukset ja puhdistusmenetelmät sekä ympäristöhallinnon ja –suojelun ohjaus- ja valvontakeinot. Lisäksi opiskelija ymmärtää kestävän kehityksen käsitteen ja periaatteet yhteiskunnan suunnittelussa ja toiminnassa.

Sisältö

Ympäristövaikutukset (1 op):
-ekologia ja biokemialliset kierrot
-luonnonvarat
-ympäristöekologia
-veden laatu ja vesistökuormitus
-jätehuolto
-yhteiskunnan ympäristökuormitus

Energiatekniikka (2 op):
-energialähteet
-energiavarat ja niiden käyttö
-energian tuotantomenetelmät ja niiden ympäristövaikutukset
-polttoaineet ja niiden ominaisuudet
-savukaasujen puhdistusmenetelmät

Ympäristöasioiden hallinta ja kestävä kehitys (2 op):
-ympäristöhallinto Suomessa
-yhteiskunnan ohjaus- ja valvontakeinot
-kestävä kehitys ja indikaattorit
-ympäristöasioiden hallinta teollisuudessa
-ympäristönsuojelu

Oppimateriaalit

Moodlen kautta jaettavat aineistot.

Opetusmenetelmät

Opintojakson pääteemat: Ympäristövaikutukset ja yhteiskunnan ympäristökuormitus, energiantuotannon ympäristövaikutukset sekä savukaasujen puhdistusmenetelmät, kiertotalous ja kestävä kehitys.

Opetus rakentuu tutkivan oppimisen periaatteiden mukaisesti - Seuraamme yhdessä ajankohtaisia uutisia ja vierailemme mahdollisuuksien mukaan paikallisessa teollisuudessa tutustumassa mm. energiantuotantoympäristöihin sekä jätevedenpuhdistukseen. Opetuksen aikana teemme erityyppisiä harjoitustehtäviä pienryhmissä, joiden tarkoitus on syventää opittua teoriaa käytäntöön.

Opintojakson suoritustapa: Osallistuminen lähiopetukseen, tunti- ja harjoitustehtävät sekä ryhmissä toteutettavat harjoitustyöt. Opintojaksoa ei voi suorittaa tenttimällä. Opetus tapahtuu luokkatilassa, ei mahdollisuutta osallistua tunneille etänä.

Opintojakson arvointiperusteet: Aktiivinen osallistuminen opetukseen, hyväksytysti suoritetut tunti- ja harjoitustehtävät sekä -harjoitustyöt. Tarkemmat arviointiperusteet kerrotaan opetuksen alkaessa ensimmäisillä oppitunneilla.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakson kokonaistyömäärä on 135 tuntia, josta kontaktiopetusta 56 tuntia. Itsenäisen työskentelyn osuus 79 tuntia.

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on oppia matemaattisen ajattelun alkeita eli johdonmukaista ja aukotonta päättelyä. Lisäksi tavoitteena on tunnistaa yksinkertaisia matemaattisia ongelmia ja osata ratkaista ne itsenäisesti. Tavoitteena on myös saavuttaa valmiudet matematiikan opiskelun jatkamiseen ja muissa oppiaineissa esiintyvien matemaattisten ongelmien lähestymiseen.

Sisältö

- lausekkeenkäsittely
- ensimmäisen ja toisen asteen yhtälöt, vastaavat epäyhtälöt, juuriyhtälöt
- lineaarinen yhtälöpari ja -ryhmä
- suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen
- kolmion ratkaiseminen (sini- ja kosinilauseet)
- funktiokäsite, ensimmäisen ja toisen asteen polynomifunktiot
- eksponenttifunktiot, logaritmin määritelmä ja laskusäännöt, logaritmifunktiot
- eksponentti- ja logaritmiyhtälöt, logaritminen asteikko
- trigonometriset funktiot
- trigonometriset yhtälöt ja kaavat

Oppimateriaalit

- Moodlen oppimisalustan materiaalit
- Oppikirjana Ari Tuomenlehto, Eero Homlund, Maija Huuskonen, Heikki Makkonen, Jarkko Surakka INSINÖÖRIN MATEMATIIKKA EDITA
- Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka)
- MAOL taulukkokirja

Opetusmenetelmät

Matematiikka 1 opintojaksolla perehdytään

- potenssi- ja juurilaskentaan
- prosenttilaskentaan
- polynomeihin ja polynomifunktioihin
- polynomiyhtälöihin, eksponenttiyhtälöihin ja murtoyhtälöihin sekä edellisten sovelluksiin
- yhtälöpariin ja lineaarisiin yhtälöryhmiin
- taso- ja avaruusgeometriaan sekä analyyttiseen geometriaan
- trigonometriaan
- funktio-opin perusteisiin

Opetus tapahtuu hybridimallilla eli opiskelijan voi osallistua opetukseen ja ohjaukseen luokkahuoneessa tai Zoomin välityksellä etäyhteydellä.

Kaikki luennot tallennetaan ja lisätään Moodlen oppimisalustalle muistiinpanoineen opintojakson edetessä.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Yksittäisellä opiskelija on mahdollisuus tehdä opintojakso myös luokkahuonekokeena tarvittaessa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakson kuormittavuus on 5 op x 26 2/3 h/op = 133 h. Opiskelijan omaksi osuudeksi jää 133 h - 56 h = 77 h. Tänä aikana opiskelija voi tehdä opintojakson Moodlen oppimisalustalle laadittuja sekä harjoitustehtäviä että koetehtäviä. Tehtävien tekemisen myötä opiskelija hankkii itselleen arvosanan opintojaksolta.

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakson harjoitus- ja koetehtävät tehdään kokonaan Moodlen oppimisalustalla. Perinteisiä luokkahuoneessa suoritettavia välikokeita tai loppukokeita ei järjestetä koko opiskelijaryhmälle. Toki yksittäisellä opiskelija on mahdollisuus tehdä opintojakso myös luokkahuonekokeena tarvittaessa.

Moodlen oppimisalustalta opiskelija löytää opintojakson

1) Harjoitustehtävät, joiden suorituskertojen lukumäärä on lähes rajaton. Harjoitustehtävien painokerroin on 30 % koko opintojakson arvioinnissa.

2) Koetehtävät, joiden suorituskertojen lukumäärä vaihtelee 1 - 5 välillä, riippuen kysymystyypistä. Laskennalliset tehtävät aina 5 suorituskertaa. Koetehtävien painokerroin on 70 % koko opintojakson arvioinnissa.


Arvosanat

45 % = 1

55 % = 2

65 % = 3

75 % = 4

85 % = 5

Edistymistä opiskelija voi seurata ajantasaisesti Moodlen oppimisalustan arviointikirjastaan.

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää kemiallisen reaktion lainalaisuudet ja merkityksen aineiden muuttumisesta toisiksi aineiksi.
Opiskelija hallitsee välttävästi aineen määrään liittyvät käsitteet sekä teoreettisesti että laskennallisesti.
Opiskelija osaa tyydyttävällä tasolla hapetus- ja pelkistysreaktioita sekä happo- ja emäsreaktioita.
Opiskelija ymmärtää hiilen erilaisten orgaanisten yhdisteiden muodostumisperiaatteet.
Opiskelija osaa nimetä ja muodostaa helppoja orgaanisia yhdisteitä.
Opiskelija ymmärtää eri orgaanisten yhdisteiden välisiä perusreaktioita.
Opiskelija hallitsee tyydyttävällä tasolla savukaasujen päästölaskennan.
Opiskelija osaa tehdä kiinteille polttoaineille polttoaineanalyysin, joka sisältää kosteusanalyysin, lämpöarvojen sekä tuhkapitoisuuden määritykset.
Opiskelija ymmärtää polttoaineiden palamisen kemialliset lainalaisuudet ja osaa määrittää poltossa tarvittavan ilman määrän sekä palamisessa syntyvien savukaasujen määrän ja koostumuksen.

Sisältö

Kemiallinen reaktioyhtälö
Aineen määrään liittyvät käsitteet
Hapetus- ja pelkistysreaktiot sekä sähkökemiaa
Happo- ja emäs tasapaino
Puskuriliuokset
Suolaliuokset ja liukoisuus tasapaino
Hiilivedyt, alkoholit, karboksyylihapot, aldehydit ja ketonit, rasvat, hiilihydraatit ja valkuaisaineet
Savukaasujen haitta-aineet
Palamisen teoria

Oppimateriaalit

Moodlen oppimisalustalla jaettavat materiaalit, harjoitustehtävät sekä koetehtävät.
Eija Alakangas, Markus Hurskainen, Jaana Laatikainen-Luntama, Jaana Korhonen: Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia VTT
Markku Huhtinen, Arto Kettunen, Pasi Nurminen, Heikki Pakkanen: Höyrykattilatekniikka Edita

Opetusmenetelmät

Osaamistavoitteet

Opiskelija ymmärtää kemiallisen reaktion lainalaisuudet ja merkityksen aineiden muuttumisesta toisiksi aineiksi.
Opiskelija hallitsee välttävästi aineen määrään liittyvät käsitteet sekä teoreettisesti että laskennallisesti.
Opiskelija osaa tyydyttävällä tasolla hapetus- ja pelkistysreaktioita sekä happo- ja emäsreaktioita.
Opiskelija ymmärtää hiilen erilaisten orgaanisten yhdisteiden muodostumisperiaatteet.
Opiskelija osaa nimetä ja muodostaa helppoja orgaanisia yhdisteitä.
Opiskelija ymmärtää eri orgaanisten yhdisteiden välisiä perusreaktioita.
Opiskelija hallitsee tyydyttävällä tasolla savukaasujen päästölaskennan.
Opiskelija osaa tehdä kiinteille polttoaineille polttoaineanalyysin, joka sisältää kosteusanalyysin, lämpöarvojen sekä tuhkapitoisuuden määritykset.
Opiskelija ymmärtää polttoaineiden palamisen kemialliset lainalaisuudet ja osaa määrittää poltossa tarvittavan ilman määrän sekä palamisessa syntyvien savukaasujen määrän ja koostumuksen.

Keskeiset sisällöt

Kemiallinen reaktioyhtälö
Aineen määrään liittyvät käsitteet
Hapetus- ja pelkistysreaktiot sekä sähkökemiaa
Happo- ja emäs tasapaino
Puskuriliuokset
Suolaliuokset ja liukoisuus tasapaino
Hiilivedyt, alkoholit, karboksyylihapot, aldehydit ja ketonit, rasvat, hiilihydraatit ja valkuaisaineet
Savukaasujen haitta-aineet
Palamisen teoria

Muuta huomioitavaa

Opiskelija suorittaa opintojakson teoreettisen osuuden tekemällä Moodlessa olevalla opintojaksolla harjoitustehtäviä sekä koetehtäviä.
Opiskelijat tekevät opintojakson aikana standardien mukaiset analyysit kiinteälle polttoaineelle (kosteusanalyysi, lämpöarvojen sekä tuhkapitoisuuden määritykset).
Opiskelijat mittaavat savukaasuanalysaattorilla vuorokauden ajan laboratorion huoneilman haittakaasujen pitoisuudet. Tulosten avulla opetellaan savukaasujen päästölaskennan perusteet.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opintojakson teoreettisen osuuden voi opiskelija suorittaa luokkahuoneessa tehtävillä välikokeilla tai loppukokeella.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakson kuormittavuus on 5 op x 26 2/3 h/op = 133 h. Opiskelijan omaksi osuudeksi jää 133 h - 56 h = 77 h. Tänä aikana opiskelija voi tehdä opintojakson Moodlen oppimisalustalle laadittuja sekä harjoitustehtäviä että koetehtäviä. Tehtävien tekemisen myötä opiskelija hankkii itselleen arvosanan opintojaksolta.

Lisätietoja opiskelijoille

Yleisiä ohjeita ja neuvoja

Opintojakson voi ja saa tehdä omatoimisesti verkko-opiskeluna.
Luentopakkoa ei ole.
Opintojakso sisältää sekä harjoitus -että koetehtäviä, joita oikein tekemällä saa hankittua mieleisen arvosanan opintojaksosta.
Harjoitustehtävien painokerroin koko opintojakson arviointia ajatellen on 30 %.
Koetehtävien painokerroin koko opintojakson arviointia ajatellen on 70 %.

Arviointi on seuraava;
45 % = 1
55 % = 2
65 % = 3
75 % = 4
85 % = 5

Muista edistymisen seurannan ja arviointikirjan erot.

Arviointikirjasta löydät ajantasaisen arvioinnin.

Edistymisen seurannasta löydät sen, mitä kaikkea olet käynyt läpi koko kurssin materiaaleista.

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on oppia matemaattisen ajattelun alkeita eli johdonmukaista ja aukotonta päättelyä. Lisäksi tavoitteena on tunnistaa yksinkertaisia matemaattisia ongelmia ja osata ratkaista ne itsenäisesti. Tavoitteena on myös saavuttaa valmiudet matematiikan opiskelun jatkamiseen ja muissa oppiaineissa esiintyvien matemaattisten ongelmien lähestymiseen.

Sisältö

- lausekkeenkäsittely
- ensimmäisen ja toisen asteen yhtälöt, vastaavat epäyhtälöt, juuriyhtälöt
- lineaarinen yhtälöpari ja -ryhmä
- suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen
- kolmion ratkaiseminen (sini- ja kosinilauseet)
- funktiokäsite, ensimmäisen ja toisen asteen polynomifunktiot
- eksponenttifunktiot, logaritmin määritelmä ja laskusäännöt, logaritmifunktiot
- eksponentti- ja logaritmiyhtälöt, logaritminen asteikko
- trigonometriset funktiot
- trigonometriset yhtälöt ja kaavat

Oppimateriaalit

- Moodlen oppimisalustan materiaalit
- Oppikirjana Ari Tuomenlehto, Eero Homlund, Maija Huuskonen, Heikki Makkonen, Jarkko Surakka INSINÖÖRIN MATEMATIIKKA EDITA
- Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka)
- MAOL taulukkokirja

Opetusmenetelmät

Matematiikka 1 opintojaksolla perehdytään

- potenssi- ja juurilaskentaan
- prosenttilaskentaan
- polynomeihin ja polynomifunktioihin
- polynomiyhtälöihin, eksponenttiyhtälöihin ja murtoyhtälöihin sekä edellisten sovelluksiin
- yhtälöpariin ja lineaarisiin yhtälöryhmiin
- taso- ja avaruusgeometriaan sekä analyyttiseen geometriaan
- trigonometriaan
- funktio-opin perusteisiin

Opetus tapahtuu hybridimallilla eli opiskelijan voi osallistua opetukseen ja ohjaukseen luokkahuoneessa tai Zoomin välityksellä etäyhteydellä.

Kaikki luennot tallennetaan ja lisätään Moodlen oppimisalustalle muistiinpanoineen opintojakson edetessä.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Yksittäisellä opiskelija on mahdollisuus tehdä opintojakso myös luokkahuonekokeena tarvittaessa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakson kuormittavuus on 5 op x 26 2/3 h/op = 133 h. Opiskelijan omaksi osuudeksi jää 133 h - lähipäivinä kontaktiopetukseen käytetty aika. Tänä aikana opiskelija voi tehdä opintojakson Moodlen oppimisalustalle laadittuja sekä harjoitustehtäviä että koetehtäviä. Tehtävien tekemisen myötä opiskelija hankkii itselleen arvosanan opintojaksolta.

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakson harjoitus- ja koetehtävät tehdään kokonaan Moodlen oppimisalustalla. Perinteisiä luokkahuoneessa suoritettavia välikokeita tai loppukokeita ei järjestetä koko opiskelijaryhmälle. Toki yksittäisellä opiskelija on mahdollisuus tehdä opintojakso myös luokkahuonekokeena tarvittaessa.

Moodlen oppimisalustalta opiskelija löytää opintojakson

1) Harjoitustehtävät, joiden suorituskertojen lukumäärä on lähes rajaton. Harjoitustehtävien painokerroin on 30 % koko opintojakson arvioinnissa.

2) Koetehtävät, joiden suorituskertojen lukumäärä vaihtelee 1 - 5 välillä, riippuen kysymystyypistä. Laskennalliset tehtävät aina 5 suorituskertaa. Koetehtävien painokerroin on 70 % koko opintojakson arvioinnissa.


Arvosanat

45 % = 1

55 % = 2

65 % = 3

75 % = 4

85 % = 5

Edistymistä opiskelija voi seurata ajantasaisesti Moodlen oppimisalustan arviointikirjastaan.

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää kemiallisen reaktion lainalaisuudet ja merkityksen aineiden muuttumisesta toisiksi aineiksi.
Opiskelija hallitsee välttävästi aineen määrään liittyvät käsitteet sekä teoreettisesti että laskennallisesti.
Opiskelija osaa tyydyttävällä tasolla hapetus- ja pelkistysreaktioita sekä happo- ja emäsreaktioita.
Opiskelija ymmärtää hiilen erilaisten orgaanisten yhdisteiden muodostumisperiaatteet.
Opiskelija osaa nimetä ja muodostaa helppoja orgaanisia yhdisteitä.
Opiskelija ymmärtää eri orgaanisten yhdisteiden välisiä perusreaktioita.
Opiskelija hallitsee tyydyttävällä tasolla savukaasujen päästölaskennan.
Opiskelija osaa tehdä kiinteille polttoaineille polttoaineanalyysin, joka sisältää kosteusanalyysin, lämpöarvojen sekä tuhkapitoisuuden määritykset.
Opiskelija ymmärtää polttoaineiden palamisen kemialliset lainalaisuudet ja osaa määrittää poltossa tarvittavan ilman määrän sekä palamisessa syntyvien savukaasujen määrän ja koostumuksen.

Sisältö

Kemiallinen reaktioyhtälö
Aineen määrään liittyvät käsitteet
Hapetus- ja pelkistysreaktiot sekä sähkökemiaa
Happo- ja emäs tasapaino
Puskuriliuokset
Suolaliuokset ja liukoisuus tasapaino
Hiilivedyt, alkoholit, karboksyylihapot, aldehydit ja ketonit, rasvat, hiilihydraatit ja valkuaisaineet
Savukaasujen haitta-aineet
Palamisen teoria

Oppimateriaalit

Moodlen oppimisalustalla jaettavat materiaalit, harjoitustehtävät sekä koetehtävät.
Eija Alakangas, Markus Hurskainen, Jaana Laatikainen-Luntama, Jaana Korhonen: Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia VTT Markku Huhtinen, Arto Kettunen, Pasi Nurminen, Heikki Pakkanen: Höyrykattilatekniikka Edita

Opetusmenetelmät

Osaamistavoitteet

Opiskelija ymmärtää kemiallisen reaktion lainalaisuudet ja merkityksen aineiden muuttumisesta toisiksi aineiksi.
Opiskelija hallitsee välttävästi aineen määrään liittyvät käsitteet sekä teoreettisesti että laskennallisesti.
Opiskelija osaa tyydyttävällä tasolla hapetus- ja pelkistysreaktioita sekä happo- ja emäsreaktioita.
Opiskelija ymmärtää hiilen erilaisten orgaanisten yhdisteiden muodostumisperiaatteet.
Opiskelija osaa nimetä ja muodostaa helppoja orgaanisia yhdisteitä.
Opiskelija ymmärtää eri orgaanisten yhdisteiden välisiä perusreaktioita.
Opiskelija hallitsee tyydyttävällä tasolla savukaasujen päästölaskennan.
Opiskelija osaa tehdä kiinteille polttoaineille polttoaineanalyysin, joka sisältää kosteusanalyysin, lämpöarvojen sekä tuhkapitoisuuden määritykset.
Opiskelija ymmärtää polttoaineiden palamisen kemialliset lainalaisuudet ja osaa määrittää poltossa tarvittavan ilman määrän sekä palamisessa syntyvien savukaasujen määrän ja koostumuksen.

Keskeiset sisällöt

Kemiallinen reaktioyhtälö
Aineen määrään liittyvät käsitteet
Hapetus- ja pelkistysreaktiot sekä sähkökemiaa
Happo- ja emäs tasapaino
Puskuriliuokset
Suolaliuokset ja liukoisuus tasapaino
Hiilivedyt, alkoholit, karboksyylihapot, aldehydit ja ketonit, rasvat, hiilihydraatit ja valkuaisaineet
Savukaasujen haitta-aineet
Palamisen teoria

Muuta huomioitavaa

Opiskelija suorittaa opintojakson teoreettisen osuuden tekemällä Moodlessa olevalla opintojaksolla harjoitustehtäviä sekä koetehtäviä.
Opiskelijat tekevät opintojakson aikana standardien mukaiset analyysit kiinteälle polttoaineelle (kosteusanalyysi, lämpöarvojen sekä tuhkapitoisuuden määritykset).
Opiskelijat mittaavat savukaasuanalysaattorilla vuorokauden ajan laboratorion huoneilman haittakaasujen pitoisuudet. Tulosten avulla opetellaan savukaasujen päästölaskennan perusteet.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opintojakson teoreettisen osuuden voi opiskelija suorittaa luokkahuoneessa tehtävillä välikokeilla tai loppukokeella.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakson kuormittavuus on 5 op x 26 2/3 h/op = 133 h. Opiskelijan omaksi osuudeksi jää 133 h - lähiopetuksen oppitunnit. Tänä aikana opiskelija voi tehdä opintojakson Moodlen oppimisalustalle laadittuja sekä harjoitustehtäviä että koetehtäviä. Tehtävien tekemisen myötä opiskelija hankkii itselleen arvosanan opintojaksolta.

Lisätietoja opiskelijoille

Yleisiä ohjeita ja neuvoja

Opintojakson voi ja saa tehdä omatoimisesti verkko-opiskeluna.
Luentopakkoa ei ole.
Opintojakso sisältää sekä harjoitus -että koetehtäviä, joita oikein tekemällä saa hankittua mieleisen arvosanan opintojaksosta.
Harjoitustehtävien painokerroin koko opintojakson arviointia ajatellen on 30 %.
Koetehtävien painokerroin koko opintojakson arviointia ajatellen on 70 %.

Arviointi on seuraava;
45 % = 1
55 % = 2
65 % = 3
75 % = 4
85 % = 5

Muista edistymisen seurannan ja arviointikirjan erot.

Arviointikirjasta löydät ajantasaisen arvioinnin.

Edistymisen seurannasta löydät sen, mitä kaikkea olet käynyt läpi koko kurssin materiaaleista.

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on oppia ymmärtämään differentiaaliyhtälöiden merkitys tekniikan ongelmien mallintamisessa ja osata muodostaa ja ratkaista tavallisimmat sovelluksissa esiintyvät differentiaaliyhtälöt. Tavoitteena on myös oppia klassisen todennäköisyyden ja yleisimpien jakaumien käytön satunnaisilmiöiden mallintamisessa sekä tilastollisen päättelyn ja empiiristen tilastoaineistojen käsittelyn perusteet.

Sisältö

- separoituva differentiaaliyhtälö
- ensimmäisen kertaluvun lineaarinen differentiaaliyhtälö
- toisen kertaluvun lineaarinen vakiokertoiminen differentiaaliyhtälö
- kombinatoriikkaa
- todennäköisyyskäsitteet, klassinen todennäköisyys
- ehdollinen todennäköisyys
- satunnaismuuttuja ja satunnaismuuttujan jakauma, diskreetti ja jatkuva jakauma, tunnusluvut
- binomi-, Poisson-, normaali- ja eksponenttijakaumat
- tilastollista päättelyä: parametrien estimointi ja hypoteesien testaaminen
- empiiristen aineistojen käsittely

Oppimateriaalit

Oppikirjaksi suosittelen Ari Tuomenlehto,Eero Homlund, Maija Huuskonen, Heikki Makkonen, Jarkko Surakka INSINÖÖRIN MATEMATIIKKA EDITA. Taulukkokirjana Tammertekniikan Tekniikan kaavasto on ihan hyvä tai voit käyttää myös MAOL taulukkokirjaa.
Laskukoneeksi kannattaa hankkia hyvä graafinen ohjelmoitava laskukone esim.TI tai Casio, ellei sinulla ole jo hyvää laskukonetta. Toki perinteisellä funktiolaskimella pärjää pitkälle.

Opetusmenetelmät

Osaamistavoitteet

Opintojakson tavoitteena on oppia ymmärtämään differentiaaliyhtälöiden merkitys tekniikan ongelmien mallintamisessa ja osata muodostaa ja ratkaista tavallisimmat sovelluksissa esiintyvät differentiaaliyhtälöt. Tavoitteena on myös oppia klassisen todennäköisyyden ja yleisimpien jakaumien käytön satunnaisilmiöiden mallintamisessa sekä tilastollisen päättelyn ja empiiristen tilastoaineistojen käsittelyn perusteet.

Keskeiset sisällöt
• separoituva differentiaaliyhtälö
• ensimmäisen kertaluvun lineaarinen differentiaaliyhtälö
• toisen kertaluvun lineaarinen vakiokertoiminen differentiaaliyhtälö
• kombinatoriikkaa
• todennäköisyyskäsitteet, klassinen todennäköisyys
• ehdollinen todennäköisyys
• satunnaismuuttuja ja satunnaismuuttujan jakauma, diskreetti ja jatkuva ja-kauma, tunnusluvut
• binomi-, Poisson-, normaali- ja eksponenttijakaumat
• tilastollista päättelyä: parametrien estimointi ja hypoteesien testaaminen
• empiiristen aineistojen käsittely

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opintojakso voidaan suorittaa luokkahuoneessa tehtävillä välikokeilla tai loppukokeella.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakson aikana luokkahuoneopetusta on 4 h opiskeluviikkoa kohden. Yhteensä 14 x 4 h = 56 h. Luokkahuoneopetuksessa käydään läpi opintojakson solmukohtia eli haastavia käsitteitä, teoriaa sekä esimerkki- ja harjoitustehtäviä.

Jokainen luokkahuoneopetus taltioidaan Zoomilla ja lisätään muistiinpanoineen Moodlen oppimisalustalle omana aiheena.

Opintojakson kuormittavuus on 5 op x 26 2/3 h/op = 133 h. Opiskelijan omaksi osuudeksi jää 133 h - 56 h = 77 h. Tänä aikana opiskelija voi tehdä opintojakson Moodlen oppimisalustalle laadittuja sekä harjoitustehtäviä että koetehtäviä. Tehtävien tekemisen myötä opiskelija hankkii itselleen arvosanan opintojaksolta.

Lisätietoja opiskelijoille

Tällä opintojaksolla käytetään Moodlen oppimisalustaa hyväksi. Kaikki materiaalit, harjoitustehtävät, koetehtävät jne. ovat löydettävissä tältä alustalta. Voitte suorittaa opintojanne omaan tahtiin ja opinnot eivät ole sidottu luokkahuoneeseen. Kaikki luennot tallennetaan ZOOM-työkalulla ja lisätään muistiinpanoineen sitä mukaa kevätlukukauden 2024 aikana tälle samalle Moodle alustalle.

Opintojaksolla joudut ratkaisemaan
- Moodle työkalulla laadittuja harjoitustehtäviä (yhteensä 30 kappaletta). Tehtävien painokerroin koko opintojakson arvioinnissa on 20 %.
- Moodle työkalulla laadittuja koetehtäviä (yhteensä 15 kappaletta). Tehtävien painokerroin koko opintojakson arvioinnissa on 30 %.
- Möbius työkalulla laadittuja harjoitustehtäviä (yhteensä 10 kappaletta). Tehtävien painokerroin koko opintojakson arvioinnissa on 10 %.
- Möbius työkalulla laadittuja koetehtäviä (yhteensä 35 kappaletta). Tehtävien painokerroin koko opintojakson arvioinnissa on 40 %.
Arviointikirjastasi voit seurata ajantasaisesti edistymistäsi.
Ole tarkkana, mitä harjoitus- ja koetehtävien yhteydessä on kerrottu suorituskertojen lukumäärästä sekä mahdollisista aikarajoista vastaamisen suhteen. Eli lue ohjeet huolella.

Arviointi on seuraava:
45 % = 1
55 % = 2
65 % = 3
75 % = 4
85 % = 5

Arviointiasteikko

H-5

Esitietovaatimukset

Matematiikka 1, Matematiikka 2

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on oppia ymmärtämään differentiaaliyhtälöiden merkitys tekniikan ongelmien mallintamisessa ja osata muodostaa ja ratkaista tavallisimmat sovelluksissa esiintyvät differentiaaliyhtälöt. Tavoitteena on myös oppia klassisen todennäköisyyden ja yleisimpien jakaumien käytön satunnaisilmiöiden mallintamisessa sekä tilastollisen päättelyn ja empiiristen tilastoaineistojen käsittelyn perusteet.

Sisältö

- separoituva differentiaaliyhtälö
- ensimmäisen kertaluvun lineaarinen differentiaaliyhtälö
- toisen kertaluvun lineaarinen vakiokertoiminen differentiaaliyhtälö
- kombinatoriikkaa
- todennäköisyyskäsitteet, klassinen todennäköisyys
- ehdollinen todennäköisyys
- satunnaismuuttuja ja satunnaismuuttujan jakauma, diskreetti ja jatkuva jakauma, tunnusluvut
- binomi-, Poisson-, normaali- ja eksponenttijakaumat
- tilastollista päättelyä: parametrien estimointi ja hypoteesien testaaminen
- empiiristen aineistojen käsittely

Oppimateriaalit

Oppikirjaksi suosittelen Ari Tuomenlehto,Eero Homlund, Maija Huuskonen, Heikki Makkonen, Jarkko Surakka INSINÖÖRIN MATEMATIIKKA EDITA. Taulukkokirjana Tammertekniikan Tekniikan kaavasto on ihan hyvä tai voit käyttää myös MAOL taulukkokirjaa.
Laskukoneeksi kannattaa hankkia hyvä graafinen ohjelmoitava laskukone esim.TI tai Casio, ellei sinulla ole jo hyvää laskukonetta. Toki perinteisellä funktiolaskimella pärjää pitkälle.

Opetusmenetelmät

Osaamistavoitteet

Opintojakson tavoitteena on oppia ymmärtämään differentiaaliyhtälöiden merkitys tekniikan ongelmien mallintamisessa ja osata muodostaa ja ratkaista tavallisimmat sovelluksissa esiintyvät differentiaaliyhtälöt. Tavoitteena on myös oppia klassisen todennäköisyyden ja yleisimpien jakaumien käytön satunnaisilmiöiden mallintamisessa sekä tilastollisen päättelyn ja empiiristen tilastoaineistojen käsittelyn perusteet.

Keskeiset sisällöt

• separoituva differentiaaliyhtälö
• ensimmäisen kertaluvun lineaarinen differentiaaliyhtälö
• toisen kertaluvun lineaarinen vakiokertoiminen differentiaaliyhtälö
• kombinatoriikkaa
• todennäköisyyskäsitteet, klassinen todennäköisyys
• ehdollinen todennäköisyys
• satunnaismuuttuja ja satunnaismuuttujan jakauma, diskreetti ja jatkuva ja-kauma, tunnusluvut
• binomi-, Poisson-, normaali- ja eksponenttijakaumat
• tilastollista päättelyä: parametrien estimointi ja hypoteesien testaaminen
• empiiristen aineistojen käsittely

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opintojakso voidaan suorittaa luokkahuoneessa tehtävillä välikokeilla tai loppukokeella.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakson kuormittavuus on 5 op x 26 2/3 h/op = 133 h. Opiskelijan omaksi osuudeksi jää 133 h - lähipäivinä annettu opetus. Tänä aikana opiskelija voi tehdä opintojakson Moodlen oppimisalustalle laadittuja sekä harjoitustehtäviä että koetehtäviä. Tehtävien tekemisen myötä opiskelija hankkii itselleen arvosanan opintojaksolta.

Lisätietoja opiskelijoille

Tällä opintojaksolla käytetään Moodlen oppimisalustaa hyväksi. Kaikki materiaalit, harjoitustehtävät, koetehtävät jne. ovat löydettävissä tältä alustalta. Voitte suorittaa opintojanne omaan tahtiin ja opinnot eivät ole sidottu luokkahuoneeseen. Kaikki luennot tallennetaan ZOOM-työkalulla ja lisätään muistiinpanoineen sitä mukaa kevätlukukauden 2024 aikana tälle samalle Moodle alustalle.

Opintojaksolla joudut ratkaisemaan

- Moodle työkalulla laadittuja harjoitustehtäviä (yhteensä 30 kappaletta). Tehtävien painokerroin koko opintojakson arvioinnissa on 20 %.
- Moodle työkalulla laadittuja koetehtäviä (yhteensä 15 kappaletta). Tehtävien painokerroin koko opintojakson arvioinnissa on 30 %.
- Möbius työkalulla laadittuja harjoitustehtäviä (yhteensä 10 kappaletta). Tehtävien painokerroin koko opintojakson arvioinnissa on 10 %.
- Möbius työkalulla laadittuja koetehtäviä (yhteensä 35 kappaletta). Tehtävien painokerroin koko opintojakson arvioinnissa on 40 %.

Arviointikirjastasi voit seurata ajantasaisesti edistymistäsi.

Ole tarkkana, mitä harjoitus- ja koetehtävien yhteydessä on kerrottu suorituskertojen lukumäärästä sekä mahdollisista aikarajoista vastaamisen suhteen. Eli lue ohjeet huolella.

Arviointi on seuraava:
45 % = 1
55 % = 2
65 % = 3
75 % = 4
85 % = 5

Arviointiasteikko

H-5

Esitietovaatimukset

Matematiikka 1, Matematiikka 2

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tehdä polttoaineen palamiseen liittyviä laboratorioanalyysejä, edelleen hän osaa käyttää palamisen analysointiin käytettäviä savukaasuanalysaattoreita sekä laskea näiden perusteella epäsuorasti kattilan hyötysuhteen sekä palamisen päästöt,

Sisältö

Polttoaineen lämpöarvon, kosteuden määritys, Tuhkan palamattoman polttoaineen määritys, savukaasujen analysointi (O2, CO, CO2, NOx,SO2,CxHy, kiintoaineet). Aiheeseen liittyvät luennot, mittauksen laboratoriossa ja todellisilla kattila-/voimalaitoksilla

Oppimateriaalit

Laboratoriotyöohjeet.

Opetusmenetelmät

Opintojakson teoriaosuudella opetellaan mm.

Palamisen teoriaa
Päästölaskentaa
Savukaasumittausten tulosten laskentaan ja raportointia
Kattilan hyötysuhteen laskentaa
Opintojaksolla tutustutaan energiatekniikassa käytettävään mittauslaitteistoon, joita ovat

Pommikalorimetri
Kuivauskaapit
Tuhkauuni
Seulasarjat
Pikakosteusmittari
Savukaasuanalysaattorit (FTIR ja MRU)
Opintojakson aikana tehdään

Kiinteälle polttoaineelle täydellinen polttoaineanalyysi
Osallistutaan tutkimuskeskuksen koeajoihin
Koeajojen savukaasumittaustuloksien läpikäyminen ja raportointi

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojaksolla joudut ratkomaan aiheisiin liittyviä verkkokoetehtäviä, jotka ovat laadittu sekä Moodlen tenttityökalulla että Möbiuksen tenttityökaluilla.

Laatimaan savukaasumittauksista laskentataulukot trendiviivoineen eri haittakaasukomponenteille trendiviivoineen.

Tekemään energiatekniikan laboratoriossa tarvittavat analyysit sekä osallistumaan tutkimushallin koeajoihin.

Verkkokoetehtävät arvioidaan asteikolla 0 - 5. Laboratoriotyöskentely hyväksytty - hylätty periaatteella.

Arviointiasteikko

H-5

Esitietovaatimukset

Höyrykattila ja voimalaitosprosessit

Tavoitteet

Osaamistavoitteet jakautuvat sisällön mukaisiin teemoihin. Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot ympäristötekniikan eri osa-alueista: yhteiskunnan toiminnan vaikutukset ympäristöön, energiantuotannon ympäristövaikutukset ja puhdistusmenetelmät sekä ympäristöhallinnon ja –suojelun ohjaus- ja valvontakeinot. Lisäksi opiskelija ymmärtää kestävän kehityksen käsitteen ja periaatteet yhteiskunnan suunnittelussa ja toiminnassa.

Sisältö

Ympäristövaikutukset (1 op):
-ekologia ja biokemialliset kierrot
-luonnonvarat
-ympäristöekologia
-veden laatu ja vesistökuormitus
-jätehuolto
-yhteiskunnan ympäristökuormitus

Energiatekniikka (2 op):
-energialähteet
-energiavarat ja niiden käyttö
-energian tuotantomenetelmät ja niiden ympäristövaikutukset
-polttoaineet ja niiden ominaisuudet
-savukaasujen puhdistusmenetelmät

Ympäristöasioiden hallinta ja kestävä kehitys (2 op):
-ympäristöhallinto Suomessa
-yhteiskunnan ohjaus- ja valvontakeinot
-kestävä kehitys ja indikaattorit
-ympäristöasioiden hallinta teollisuudessa
-ympäristönsuojelu

Oppimateriaalit

Moodlen kautta jaettavat aineistot.

Opetusmenetelmät

Opintojakson pääteemat: Ympäristövaikutukset ja yhteiskunnan ympäristökuormitus, energiantuotannon ympäristövaikutukset sekä savukaasujen puhdistusmenetelmät, kiertotalous ja kestävä kehitys.

Opetus rakentuu tutkivan oppimisen periaatteiden mukaisesti - Seuraamme yhdessä ajankohtaisia uutisia ja vierailemme mahdollisuuksien mukaan paikallisessa teollisuudessa tutustumassa mm. energiantuotantoympäristöihin sekä jätevedenpuhdistukseen. Opetuksen aikana teemme erityyppisiä harjoitustehtäviä pienryhmissä, joiden tarkoitus on syventää opittua teoriaa käytäntöön.

Opintojakson suoritustapa: Osallistuminen lähiopetukseen, tunti- ja harjoitustehtävät sekä ryhmissä toteutettavat harjoitustyöt. Opintojaksoa ei voi suorittaa tenttimällä. Opetus tapahtuu luokkatilassa, ei mahdollisuutta osallistua tunneille etänä.

Opintojakson arvointiperusteet: Aktiivinen osallistuminen opetukseen, hyväksytysti suoritetut tunti- ja harjoitustehtävät sekä -harjoitustyöt. Tarkemmat arviointiperusteet kerrotaan opetuksen alkaessa ensimmäisillä oppitunneilla.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakson kokonaistyömäärä on 135 tuntia, josta kontaktiopetusta 56 tuntia. Itsenäisen työskentelyn osuus 79 tuntia.

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojaksolla opiskelija perehtyy eri energiamuotoihin, energian tuotantoon, siirtoon, kustannuksiin sekä kulutukseen. Opiskelija osaa käsitellä, analysoida ja raportoida mittauksia ja niistä saatuja lopputuloksia.

Sisältö

Eri energiamuodot, energian tuotanto ja siirto sekä energiankulutus
Energiamuodot ja energialähteet
Energian tuotantolaitosten toimintaperiaatteet, vastapainevoima, vesi- ja tuulivoimalaitokset, aurinkoenergia ja muut energiantuotantomuodot
Suomen energiahuolto
Teollisuuden energiatarpeet ja säästömahdollisuudet
Laboratoriotyöskentely, tulosten käsittely ja raportointi, työturvallisuuskorttikoulutus

Oppimateriaalit

Moodlessa olevat luentojen tallenteet ja luentojen muistiinpanot
Moodlessa jaetut materiaali
MAOL taulukkokirja
Tammertekniikan kaavasto

Viestinnän osuudessa jaetaan Moodlen kautta materiaali.
Oheislukemistoksi suositellaan myös: Kauppinen, Nummi, Savola ja Hänninen (2000 tai uudempi).
Tekniikan viestintä: Kirjoittamisen ja puhumisen käsikirja. Helsinki: Edita.

Opetusmenetelmät

Energiatekniikan perusteiden osiossa perehdytään seuraaviin asiakokonaisuuksiin

- Luonnonvaroihin
- Energian tuottamisen fysikaaliseen perustaan
- Energiaan liittyviin fysiikan osa-alueisiin
- Energiaan liittyviin kemian osa-alueisiin
- Palamiseen
- Suomen energiahuoltoon
- Energian siirtoon
- Teollisuuden energiatarpeisiin sekä säästömahdollisuuksiin
- Höyryvoimalaitokseen lyhyesti
- Savukaasulaskentaan
- Polttoaineanalyysien tekemiseen

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Yksittäisellä opiskelija on mahdollisuus tehdä opintojakso myös luokkahuonekokeena tarvittaessa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Energiatekniikan perusteet opintojakson laajuus on 5 opintopistettä. Yksi opintopiste vastaa noin 26 2/3 tunnin kuormittavuutta. Yhteensä 5 x 26 2/3 h = 133 h.

Koko opintojakso muodostuu kahdesta eri osa-alueesta;

1) Energiatekniikan perusteet 4 op

2) Viestintä 1 op.

Työturvallisuuskortin osuus on 8 tuntia, jolla on läsnäolovelvollisuus!

Lisätietoja opiskelijoille

Energiatekniikan perusteiden opetus tapahtuu luokkahuoneopetuksena hybridimallilla. Opetuksen käydään läpi opintojaksoon liittyvää teoriaa, tehdään polttoaineanalyysi ja mahdollisuuksien mukaan muitakin määrityksiä.

Energiatekniikan perusteiden osa-alueiden suorittaminen edellyttää

Moodlessa olevien harjoitustehtävien (laskennallinen) tekemistä painoarvo 30 %
Moodlessa olevien harjoitustehtävien (lukukysymykset) tekemistä painoarvo 15 %
Moodlessa olevien tenttikysymysten vastaamista painoarvo 40 %
Polttoaineanalyysin tekemistä ja raporttien kirjoittamista painoarvo 15 %.

Arviointi tapahtuu asteikolla 0 - 5

45 % = 1

55 % = 2

65% = 3

75 % = 4

85 % = 5.

Arviointiasteikko

H-5

Lisätiedot

Opintojaksoon sisältyy 1 op viestinnän opintoja.

Opintojakso voidaan toteuttaa myös englanniksi.

Opintojakso voidaan toteuttaa englannin kielellä.

Tavoitteet

Osaamistavoitteet jakautuvat sisällön mukaisiin teemoihin. Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot ympäristötekniikan eri osa-alueista: yhteiskunnan toiminnan vaikutukset ympäristöön, energiantuotannon ympäristövaikutukset ja puhdistusmenetelmät sekä ympäristöhallinnon ja –suojelun ohjaus- ja valvontakeinot. Lisäksi opiskelija ymmärtää kestävän kehityksen käsitteen ja periaatteet yhteiskunnan suunnittelussa ja toiminnassa.

Sisältö

Ympäristövaikutukset (1 op):
-ekologia ja biokemialliset kierrot
-luonnonvarat
-ympäristöekologia
-veden laatu ja vesistökuormitus
-jätehuolto
-yhteiskunnan ympäristökuormitus

Energiatekniikka (2 op):
-energialähteet
-energiavarat ja niiden käyttö
-energian tuotantomenetelmät ja niiden ympäristövaikutukset
-polttoaineet ja niiden ominaisuudet
-savukaasujen puhdistusmenetelmät

Ympäristöasioiden hallinta ja kestävä kehitys (2 op):
-ympäristöhallinto Suomessa
-yhteiskunnan ohjaus- ja valvontakeinot
-kestävä kehitys ja indikaattorit
-ympäristöasioiden hallinta teollisuudessa
-ympäristönsuojelu

Oppimateriaalit

Moodlessa jaettavat aineistot.

Opetusmenetelmät

Opintojakson pääteemat: Ympäristövaikutukset ja yhteiskunnan ympäristökuormitus, energiantuotannon ympäristövaikutukset sekä savukaasujen puhdistusmenetelmät, kiertotalous ja kestävä kehitys.

Opintojakso suoritetaan pääosin verkko-opintoina. Toteutukseen sisältyy lähiopetusta 8h (4 x 2h). Lähiopetuksessa keskitymme käsiteltävänä olevan teeman syventämiseen mm. pienryhmätehtävien muodossa. Mahdollisuuksien mukaan järjestämme myös tutustumiskäyntejä kontaktijaksoilla paikallisiin energia-alan yrityksiin yhteistyössä muiden opintojaksojen kanssa.

Opintojakson arvioinnin perusteet: Teemakohtaiset tehtävät ja osaamistestit moodlessa. Opintojakson toteutus ja arviointi käydään läpi opintojakson ensimmäisellä opetuskerralla syyskuussa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakson kokonaistyömäärä on 135 tuntia, josta kontaktiopetusta on 8 tuntia.

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Oppimistavoitteina on syventää ammattialan tietoja ja taitoja sekä edelleen kehittää projektinhallinta-, asiakas- ja yritysyhteistyö- ja dokumentointitaitoja sekä viestintäosaamista esiintymis-, palaveri- ja neuvottelutilanteissa. Opintojakson tavoitteena on myös kehittää englannin kielen hallintaa painottuen ammatillisen kielen käyttöön käytännön projektitilanteissa.

Sisältö

Projektiteknisesti opintojakso jakaantuu
- projektiryhmien perustaminen
- projektien hakeminen ja neuvottelu yrityksistä
- sopimusten ja projektisuunnitelmien tekeminen
- projektin käytännön toteutus
- projektin tulosten esittelyyn opintojakson toisille ryhmille sekä työn tilaajalle
- projektin päättäminen
Erikoistumisprojektin aihe voi liittyä minkä tahansa energiaa tuottavan tai käyttävän laitteen tai järjestelmän suunnitteluun, kehittämiseen, energiatehokkuuden parantamiseen.
Projektin tulokset dokumentoidaan ja raportoidaan englanninkielellä

Oppimateriaalit

Moodlen kautta käydään läpi käytännön toteutusohjeet.
Kukin ryhmä hankkii projektiaiheeseen liittyvän materiaalin kirjallisuusselvityksen kautta.

Englannin osuuden Moodlessa oleva materiaali.

Opetusmenetelmät

Lähi- ja verkko-opetuksena
- muodostetaan projektiryhmät, joille hankitaan erikoistumisprojektiaihe
- lähitunneilla käydään läpi teknologiset ratkaisut projekteissa ja kokoonnutaan työskentelemään yhdessä
- ei ole tenttiä vaan suorittetaan projektityöllä koko opintojakso

Opintojaksoon kuuluu myös englannnin osuus, joka arvioidaan suoritusmerkinnällä S. Osuuden hyväksyttävä suorittaminen sisältää itsenäistä työskentelyä, palautettavat tehtävät sekä oppimisalustan harjoitustehtävien hyväksytty suorittaminen. Opintojaksoon kuuluu myös esityksen laatiminen ja pitäminen projektista englanniksi.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Erikoistumisprojektin aiheet hankitaan yrityksistä ja EU - hankkeista

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Projektityöskentelyä

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Monimuoto opiskelijat:

135 tuntia / 5 op, tällöin luennot 16 tuntia ja loput omaa työtä 119 tuntia monimuoto opiskelussa !

(1op = 27 tuntia opiskelijan työtä)

Opintojakson lopussa on projektin esitys englanniksi (3-4 h).

Arviointiasteikko

H-5

Esitietovaatimukset

TKI-projekti

Lisätiedot

Opintojakso voidaan toteuttaa myös englanniksi.

Tavoitteet

Opiskelija tuntee digitaalitekniikan peruskäsitteet, sovellukset ja rakenteet sekä ymmärtää digitaalitekniikan suunnitteluperusteet ja energiatekniset vaatimukset. Opiskelija tietää takaisinkytketyn säätöpiirin rakenteen ja osaa valita oikean tyyppisen säätimen sovellusympäristöön ja virittää sen. Hän tuntee eri logiikka järjestelmien ohjelmoinnin perusteet ja osaa laatia ohjelmia

Sisältö

Digitaalitekniikan sovellukset, peruskäsitteet ja toiminnot
Takaisinkytketty säätöpiiri ja prosessidynamiikka
AD/DA - muuntimet, digitaalinen signaalinkäsittely
Järjestelmän mallin muodostaminen ja siirtofunktio
Digitaaliset perussäätöalgoritmit ja säätöpiirin virittäminen
Logiikat ja ohjelmoinnin perusteet

Oppimateriaalit

Valmiit luento- ja verkko - opetus materiaalit Moodlessa
Tallenteet luennoista Moodlessa


Alan kirjallisuutta

Opetusmenetelmät

Opetusmenetelmät
Lähi- ja verkko-opetuksena
- suoritustapa harjoitus-, projektityöt ja tentti
- mahdollisuus suorittaa projektityöllä koko opintojakso


Tenttiin valmentautuminen ennakkotehtävien avulla
Tentissä (ZOOM ssa) on 5 kysymystä, jokaisesta saa 6 pistettä => yhteensä 30 pistettä !
- projektityöllä saa 2 x 6 pistettä , joka on opintojakson läpäisyraja / suoritusraja
=> projektitöillä saa arvosanaksi ykkösen numero (1) tai S - merkinnän


Sisältöä:
Digitaalitekniikan sovellukset, peruskäsitteet ja toiminnot
Takaisinkytketty säätöpiiri ja prosessidynamiikka
AD/DA - muuntimet, digitaalinen signaalinkäsittely

Järjestelmän mallin muodostaminen ja siirtofunktio
Digitaaliset perussäätöalgoritmit ja säätöpiirin virittäminen
Logiikat ja ohjelmoinnin perusteet

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Vierailu yrityksissä !

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Luennot luokassa tai opiskelu tallenteiden kautta / Zoom tai Teams
Voi suorittaa projektityöllä

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Monimuoto opiskelijat:

135 tuntia / 5 op, tällöin luennot 16 tuntia ja loput omaa työtä 119 tuntia monimuoto opiskelussa !

(1op = 27 tuntia opiskelijan työtä)

***************************************************************************************

Päiväopiskelijat:

( 135 tuntia / 5 op, luennnot 56, loput omaa työtä 79 h ) päiväopiskelussa

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää miten sovelletaan kehittyneitä järjestelmiä energian tuotantoprosesseissa. Opiskelija ymmärtää modernien automaatiosovelluksien toimintaperiaatteet, joihin luetaan adaptiiviset- ja itsevirittyvät säädöt, neuroverkot ja sumeasäätö sekä geneettiset algoritmit. Hän osaa konfiguroida ja ohjelmoida simulointiympäristössä mainittuja järjestelmiä. Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee säätötekniikan moderneja menetelmiä sellaisella tasolla, jotta pystyy mallintamaan mm. sumeaa säätöä usean kertaluvun prosessin säätöön.

Sisältö

Sumea logiikka
- Sumea päättely ja jäsenyysfunktiot
- Sumea säätö ja säätimen sääntökanta
- Sumeutus ja selkeytys
- Sovelluksia ja simulointia
Neuroverkot
- Neuroni
- Neuroverkkorakenteet
- Neuroverkon opetusalgoritmit
Adaptiiviset ja itsevirittyvät säädöt
-rekursiivinen pienimmän neliösumman menetelmä
-säätimen suunnittelu ja virityskertoimien laskenta
-Smith prediktorin toiminta
Geneettiset algorit
-populaation rakenne ja valinta
-risteytysmenetelmät ja mutaatiot
-fitness funktion muodostaminen
Sovelluksia ja simulointia

Oppimateriaalit

Valmiit luentomateriaalit Moodlessa
Alan kirjallisuutta

Opetusmenetelmät

Lähi- ja verkko-opetuksena
- suoritustapa harjoitus-, projektityöt ja tentti
- mahdollisuus suorittaa projektityöllä koko opintojakso


Tenttiin valmentautuminen ennakkotehtävien avulla
Tentissä (ZOOM ssa) on 5 kysymystä, jokaisesta saa 6 pistettä => yhteensä 30 pistettä !
- projektityöllä saa 2 x 6 pistettä , joka on opintojakson läpäisyraja / suoritusraja
=> projektitöillä saa arvosanaksi ykkösen numero (1) tai S - merkinnän
Englanniksi

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Excursiot yrityksissä ja yhteistyöprojektit

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Luennot luokassa tai opiskelu tallenteiden kautta / Zoom tai Teams
Voi suorittaa myös projektityöllä

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Monimuoto opiskelijat:

135 tuntia / 5 op, tällöin luennot 16 tuntia ja loput omaa työtä 119 tuntia monimuoto opiskelussa !

(1op = 27 tuntia opiskelijan työtä)

Arviointiasteikko

H-5

Esitietovaatimukset

Höyrykattila- ja voimalaitosprosessit, Termiset turbokoneet ja voimalaitosten oheisjärjestelmät

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee resurssien ja energian tehokkaan käytön periaatteet sekä vaikutukset kasvihuonekaasujen vähentämiseksi kustannustehokkaasti. Lisäksi opiskelija ymmärtää energiakatselmustoiminnan periaatteet sekä lain asettamat vaatimukset katselmustoiminnalle.

Sisältö

-energiatehokkuuslaki ja -direktiivi
-energiatehokkuussopimukset
-kestävä kuluttaminen ja hankinnat (ympäristö- ja energiamerkinnät)
-energiakatselmustoiminta ja katselmusmallit
-materiaalikatselmus
-energiatehokkuuden johtamisjärjestelmät

Oppimateriaalit

Moodlessa jaettavat aineistot, muu opettajan ohjeistama aineisto.

Opetusmenetelmät

Opintojakson keskeiset teemat: Energiatehokkuuslaki ja -direktiivi, energiatehokkuus, energiakatselmointi ja -mallit, materiaalitehokkuus ja materiaalikatselmointi, hiilijalanjälki ja -kädenjälki.

Opintojakso suoritetaan osallistumalla lähiopetukseen sekä pakollisilla harjoitustehtävillä ja -harjoitustöillä. Opintojaksoa ei ole mahdollista suorittaa tenttimällä. Opintojakson toteutuksessa hyödynnetään yritysyhteistyötä ja -osaamista. Opetus rakentuu aihepiiriin johdattelevasta luento-osuudesta, yhdessä työstettävistä tuntitehtävistä sekä ryhmissä toteutettavista harjoitustöistä. Mahdollisuuksien mukaan teemme yrityscase-laskentaa mm. yrityksen hiilijalanjälki sekä materiaalikatselmus tietylle tuotteelle.

Opintojakson arviointiperusteena aktiivinen osallistuminen lähiopetukseen, hyväksytysti suoritetut tunti- ja harjoitustehtävät sekä harjoitustyöt. Itsearviointi sekä opettajan antama arviointi.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakson kokonaistyömäärä on 135 tuntia, josta kontaktiopetusta noin 56 tuntia. Itsenäisen työskentelyn osuus 79 tuntia.

Lisätietoja opiskelijoille

Syksyllä 2023 vain tämä toteutus - monimuoto-opiskelijat voivat ilmoittautua myös mukaan!

Arviointiasteikko

H-5

Esitietovaatimukset

Perus- ja ammattiopinnot

Lisätiedot

Opintojakso voidaan toteuttaa myös englanniksi.

Tavoitteet

Tavoitteena on oppia yhden ja useamman muuttujan funktioiden differentiaalilaskennan perusteet ja saavuttaa ymmärrys derivaatasta funktion muutosnopeuden kuvaajana. Tavoitteena on myös oppia yhden muuttujan funktioiden integraalilaskennan perusteita ja osata soveltaa niitä tekniikan sovelluksissa.

Sisältö

- raja-arvo, derivaatan määritelmä, derivointisäännöt
- paikalliset ääriarvot, funktion suurin ja pienin arvo
- osittaisderivaatta ja virhearviointi
- määrätty integraali ja integraalifunktio, integrointisäännöt
- määrätyn integraalin sovelluksia

Oppimateriaalit

- Moodlen oppimisalustan materiaalit
- Oppikirjana Ari Tuomenlehto, Eero Homlund, Maija Huuskonen, Heikki Makkonen, Jarkko Surakka INSINÖÖRIN MATEMATIIKKA EDITA
- Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka)
- MAOL taulukkokirja

Opetusmenetelmät

Matematiikka 2 opintojaksolla perehdytään

- yhden ja/tai useamman muuttujan funktioiden differentiaalilaskennan perusteisiin,
- integraalilaskennan perusteisiin,
- integraalilaskennan sovelluksiin (pinta-ala, pyörähdyskappaleen tilavuus, käyrän pituus jne.),
- numeerisiin menetelmiin (suorakulmio-, puolisuunnikas- ja Simpsonin menetelmä).

Opetus tapahtuu hybridimallilla eli opiskelijan voi osallistua opetukseen ja ohjaukseen luokkahuoneessa tai Zoomin välityksellä etäyhteydellä.

Kaikki luennot tallennetaan ja lisätään Moodlen oppimisalustalle muistiinpanoineen opintojakson edetessä.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Yksittäisellä opiskelija on mahdollisuus tehdä opintojakso myös luokkahuonekokeena tarvittaessa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakson kuormittavuus on 5 op x 26 2/3 h/op = 133 h. Opiskelijan omaksi osuudeksi jää 133 h - 56 h = 77 h. Tänä aikana opiskelija voi tehdä opintojakson Moodlen oppimisalustalle laadittuja sekä harjoitustehtäviä että koetehtäviä. Tehtävien tekemisen myötä opiskelija hankkii itselleen arvosanan opintojaksolta.

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakson harjoitus- ja koetehtävät tehdään kokonaan Moodlen oppimisalustalla. Perinteisiä luokkahuoneessa suoritettavia välikokeita tai loppukokeita ei järjestetä koko opiskelijaryhmälle. Toki yksittäisellä opiskelija on mahdollisuus tehdä opintojakso myös luokkahuonekokeena tarvittaessa.

Moodlen oppimisalustalta opiskelija löytää opintojakson

1) Harjoitustehtävät, joiden suorituskertojen lukumäärä on lähes rajaton. Harjoitustehtävien painokerroin on 30 % koko opintojakson arvioinnissa.

2) Koetehtävät, joiden suorituskertojen lukumäärä vaihtelee 1 - 5 välillä, riippuen kysymystyypistä. Laskennalliset tehtävät aina 5 suorituskertaa. Koetehtävien painokerroin on 70 % koko opintojakson arvioinnissa.


Arvosanat

45 % = 1

55 % = 2

65 % = 3

75 % = 4

85 % = 5

Edistymistä opiskelija voi seurata ajantasaisesti Moodlen oppimisalustan arviointikirjastaan.

Arviointiasteikko

H-5

Esitietovaatimukset

Matematiikka 1

Tavoitteet

Opintojaksolla opiskelija perehtyy eri energiamuotoihin, energian tuotantoon, siirtoon, kustannuksiin sekä kulutukseen. Opiskelija osaa käsitellä, analysoida ja raportoida mittauksia ja niistä saatuja lopputuloksia.

Sisältö

Eri energiamuodot, energian tuotanto ja siirto sekä energiankulutus
Energiamuodot ja energialähteet
Energian tuotantolaitosten toimintaperiaatteet, vastapainevoima, vesi- ja tuulivoimalaitokset, aurinkoenergia ja muut energiantuotantomuodot
Suomen energiahuolto
Teollisuuden energiatarpeet ja säästömahdollisuudet
Laboratoriotyöskentely, tulosten käsittely ja raportointi, työturvallisuuskorttikoulutus

Oppimateriaalit

Moodlessa olevat luentojen tallenteet ja luentojen muistiinpanot
Moodlessa jaettu materiaali
MAOL taulukkokirja
Tammertekniikan kaavasto

Viestinnän osuudessa jaetaan Moodlen kautta materiaali.
Oheislukemistoksi suositellaan myös: Kauppinen, Nummi, Savola ja Hänninen (2000 tai uudempi).
Tekniikan viestintä: Kirjoittamisen ja puhumisen käsikirja. Helsinki: Edita.

Opetusmenetelmät

Energiatekniikan perusteiden osiossa perehdytään seuraaviin asiakokonaisuuksiin

- Luonnonvaroihin
- Energian tuottamisen fysikaaliseen perustaan
- Energiaan liittyviin fysiikan osa-alueisiin
- Energiaan liittyviin kemian osa-alueisiin
- Palamiseen
- Suomen energiahuoltoon
- Energian siirtoon
- Teollisuuden energiatarpeisiin sekä säästömahdollisuuksiin
- Höyryvoimalaitokseen lyhyesti
- Savukaasulaskentaan
- Polttoaineanalyysien tekemiseen

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Yksittäisellä opiskelija on mahdollisuus tehdä opintojakso myös luokkahuonekokeena tarvittaessa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Energiatekniikan perusteet opintojakson laajuus on 5 opintopistettä. Yksi opintopiste vastaa noin 26 2/3 tunnin kuormittavuutta. Yhteensä 5 x 26 2/3 h = 133 h.

Koko opintojakso muodostuu kahdesta eri osa-alueesta;

1) Energiatekniikan perusteet 4 op

2) Viestintä 1 op.

Työturvallisuuskortin osuus on 8 tuntia, jolla on läsnäolovelvollisuus!

Lisätietoja opiskelijoille

Energiatekniikan perusteiden opetus tapahtuu luokkahuoneopetuksena hybridimallilla. Opetuksen käydään läpi opintojaksoon liittyvää teoriaa, tehdään polttoaineanalyysi ja mahdollisuuksien mukaan muitakin määrityksiä.

Energiatekniikan perusteiden osa-alueiden suorittaminen edellyttää

Moodlessa olevien harjoitustehtävien (laskennallinen) tekemistä painoarvo 30 %
Moodlessa olevien harjoitustehtävien (lukukysymykset) tekemistä painoarvo 15 %
Moodlessa olevien tenttikysymysten vastaamista painoarvo 40 %
Polttoaineanalyysin tekemistä ja raporttien kirjoittamista painoarvo 15 %.

Arviointi tapahtuu asteikolla 0 - 5

45 % = 1

55 % = 2

65% = 3

75 % = 4

85 % = 5.

Arviointiasteikko

H-5

Lisätiedot

Opintojaksoon sisältyy 1 op viestinnän opintoja.

Opintojakso voidaan toteuttaa myös englanniksi.

Opintojakso voidaan toteuttaa englannin kielellä.

Tavoitteet

Tavoitteena on oppia yhden ja useamman muuttujan funktioiden differentiaalilaskennan perusteet ja saavuttaa ymmärrys derivaatasta funktion muutosnopeuden kuvaajana. Tavoitteena on myös oppia yhden muuttujan funktioiden integraalilaskennan perusteita ja osata soveltaa niitä tekniikan sovelluksissa.

Sisältö

- raja-arvo, derivaatan määritelmä, derivointisäännöt
- paikalliset ääriarvot, funktion suurin ja pienin arvo
- osittaisderivaatta ja virhearviointi
- määrätty integraali ja integraalifunktio, integrointisäännöt
- määrätyn integraalin sovelluksia

Oppimateriaalit

- Moodlen oppimisalustan materiaalit
- Oppikirjana Ari Tuomenlehto, Eero Homlund, Maija Huuskonen, Heikki Makkonen, Jarkko Surakka INSINÖÖRIN MATEMATIIKKA EDITA
- Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka)
- MAOL taulukkokirja

Opetusmenetelmät

Matematiikka 2 opintojaksolla perehdytään

- yhden ja/tai useamman muuttujan funktioiden differentiaalilaskennan perusteisiin,
- integraalilaskennan perusteisiin,
- integraalilaskennan sovelluksiin (pinta-ala, pyörähdyskappaleen tilavuus, käyrän pituus jne.),
- numeerisiin menetelmiin (suorakulmio-, puolisuunnikas- ja Simpsonin menetelmä).

Opetus tapahtuu hybridimallilla eli opiskelijan voi osallistua opetukseen ja ohjaukseen luokkahuoneessa tai Zoomin välityksellä etäyhteydellä.

Kaikki luennot tallennetaan ja lisätään Moodlen oppimisalustalle muistiinpanoineen opintojakson edetessä.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Yksittäisellä opiskelija on mahdollisuus tehdä opintojakso myös luokkahuonekokeena tarvittaessa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakson kuormittavuus on 5 op x 26 2/3 h/op = 133 h. Opintojakson aikana on neljä lähiopetusjaksoa, joiden aikana opettajajohtoisesti käydään läpi opintojakson solmukohtia. Opettajajohtoinen opiskelun osuus on 16 - 20 h. Opiskelijan oman työn osuudeksi jää likimain 115 h. Tänä aikana opiskelija voi tehdä opintojakson Moodlen oppimisalustalle laadittuja sekä harjoitustehtäviä että koetehtäviä. Tehtävien tekemisen myötä opiskelija hankkii itselleen arvosanan opintojaksolta.

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakson harjoitus- ja koetehtävät tehdään kokonaan Moodlen oppimisalustalla. Perinteisiä luokkahuoneessa suoritettavia välikokeita tai loppukokeita ei järjestetä koko opiskelijaryhmälle. Toki yksittäisellä opiskelija on mahdollisuus tehdä opintojakso myös luokkahuonekokeena tarvittaessa.

Moodlen oppimisalustalta opiskelija löytää opintojakson

1) Harjoitustehtävät, joiden suorituskertojen lukumäärä on lähes rajaton. Harjoitustehtävien painokerroin on 30 % koko opintojakson arvioinnissa.

2) Koetehtävät, joiden suorituskertojen lukumäärä vaihtelee 1 - 5 välillä, riippuen kysymystyypistä. Laskennalliset tehtävät aina 5 suorituskertaa. Koetehtävien painokerroin on 70 % koko opintojakson arvioinnissa.


Arvosanat

45 % = 1

55 % = 2

65 % = 3

75 % = 4

85 % = 5

Edistymistä opiskelija voi seurata ajantasaisesti Moodlen oppimisalustan arviointikirjastaan.

Arviointiasteikko

H-5

Esitietovaatimukset

Matematiikka 1